Autoilijoille on luvassa töyssykyytiä: Keski-Suomen teiden päällystystyöt puolittuvat viime vuodesta – koko maan tilanne historiallisen huono

Päällystetty tieverkko jää tänä vuonna kautta aikain heikoimmalle hoidolle. Korjausvelka kasvaa 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomen päällystetyn tieverkon kunto uhkaa heikentyä tänä vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin.

– Tästä vuodesta voi tulla kautta aikain huonoin, jos puhutaan siitä, kuinka monta kilometriä uutta pintaa saadaan päällystysohjelmilla aikaan, Väyläviraston tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen myöntää.

– Huonolta näyttää.

Viimeisten vuosikymmenten varrelta vuosi 2012 on ollut päällystetyn tien osalta toistaiseksi huonoin. Tuolloin koko maassa tehtiin noin 2 000 kilometriä päällystystöitä.

Tästä vuodesta uhkaa tulla vielä heikompi.

– Jopa alle 2 000 kilometrin jäädään, mutta vielä ei pysty sanomaan, kuinka paljon. Se olisi historiallisen huono tulos, Meriläinen huomauttaa.

Hän laskee, että edes vallitsevan tilan säilyttämiseksi ja päällystetyn tieverkon rappeutumisen seisauttamiseksi Suomessa pitäisi päällystää vuosittain vähintään 3 600 kilometriä tietä.

– Ongelmana on, että korjausvelka kasvaa koko ajan, kun määrärahat laahaavat suhteessa tarpeeseen. Tierakenteille ei pystytä tekemään läheskään niin paljon kuin pitäisi.

Tierakenteiden rapistuessa päällysteen vaurioituminen kiihtyy. Kun alla olevat rakenteet pettävät, ei uusikaan päällyste kestä kauaa liikenteen ja sääolojen kuormitusta.

Lisäksi ongelmana on, että päällysteet ovat monin paikoin aivan liian ohuita suhteessa raskaan liikenteen aiheuttamaan kuormitukseen.

– Tie kannattaisi korjata tai päällystekerroksia lisätä tietyissä tapauk­sissa jo ennen kuin pinnassa näkyy mitään. Se olisi tien elinkaarikustannusten kannalta optimaalisinta. Asiaa tutkitaan koko ajan, Meriläinen selvittää.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 7 000 kilometriä huonokuntoista päällystettyä maantietä. Koko maan tieverkosta päällystettyjä maanteitä on kaikkiaan 50 750 kilometriä.

– Viime vuonna huonokuntoista päällystettyä tieosuutta tuli noin 500 kilometriä lisää. Tänä vuonna voidaan odottaa 800–1000 kilometrin lisäystä. Eli vuoden lopussa koko maassa voi olla jopa 8 000 kilometriä huonokuntoista päällystettyä tietä, Meriläinen varoittaa.

Viime vuosista on selvitty liikenne­väylien korjausvelkaohjelmassa 2016–2018 myönnetyn lähes 600 miljoonan euron lisärahoituksen turvin. Tuosta rahasta tie­verkolle ohjautui 330 miljoonaa euroa.

– Korjausvelkaohjelmalla saatiin kuntotilan heikkeneminen pysähtymään 2–3 vuodeksi. Valitettavasti se nyt on vain niin, ettei­vät tähän mitkään poppakonstit auta. Se rahoitustaso, missä oltiin korjausvelkarahan avulla, on se taso, jossa pitäisi olla pysyvästi. Tieverkon korjausten nykyisestä noin 110 miljoonan euron tasosta pitäisi päästä noin 190 miljoonaan euroon, jotta tiestön heikkeneminen saataisiin pysäytettyä ja tilannetta jopa parannettua. Näillä määrärahoilla korjausvelka kasvaa sadalla miljoonalla eurolla vuosittain, Meriläinen varoittaa.

Tien käyttäjille teiden kunnon heikkeneminen näkyy nopeus- ja painorajoitusten lisääntymisenä.

Moottoriteillä voidaan joutua pitämään talvirajoitusta kesään saakka, kunnes tie päällystetään uudelleen. Näin kävi esimerkiksi Lahden moottoritiellä viime kesänä, kun rajoitus jouduttiin pitämään sadan kilometrin tuntivauhdissa heinäkuuhun saakka.

Painorajoitukset, joita joudutaan käyttämään lähinnä silloilla, vaikeuttavat kaikenlaisen tavaran kuljettamista. Tämä nostaa kuljetuskustannuksia ja tekee kuljetuksesta joskus jopa mahdotonta.

Keski-Suomen päällystystyöt puolittuvat

Päällystetyn tieverkon kunto heikkenee tänä vuonna myös Keski-Suomessa. Maakunta sai korjausvelkaohjelmasta vuosille 2016–2018 liki 20 miljoonan euron lisärahoituksen. Nyt palataan perusrahoituksen tasolle, ja korjausvelka jatkaa kasvuaan. Vaurioituneita tieosuuksia ei siis ehditä korjata edes sitä mukaa kuin uusia tulee.

– Kyllä tämä hullulta tuntuu. Rahoituksen pitäisi olla jatkuvampaa, ylläpitovastaava Eino-Matti Hakala Keski-Suomen ely-keskuksesta sanoo.

Viime kesänä Keski-Suomessa 140 tiekilometriä sai uutta päällystettä, ensi kesänä enää 65.

– Se on alle puolet viime vuodesta, Hakala huomauttaa.

Ensi kesän päällystysurakkaa kilpailutetaan parhaillaan. Ohjelmasta löytyy Hakalan mukaan ainakin Uuraisille kulkevan 630-seututien Kirristä Kuikkaan kulkeva osuus.

– Myös Keljon kiertoliittymät ja Palokanorsi ovat aika heikossa hapessa. Ensi kesänä keskitymme tällaisten pienten korjausten ja paikkausten tekemiseen, Hakala linjaa.

Päällystettävät kohteet tarkentuvat kevään aikana, kunhan selviää, minne vaurioita syntyy. Vuodenvaihteessa voimaantullut hoitoluokkauudistus voi osaltaan vaikuttaa päällysteiden kuntoon. Keski-Suomen maanteitä on alkuvuodesta aurattu, hiekoitettu ja suolattu aiempaa paremmin.

– Tämä lisää päällysteiden kulumista ja vaurioitumista, Hakala toteaa.

Hänen mukaansa Keski-Suomen tieverkosta noin 10 prosentissa on syviä uria, epätasaisuutta, vaurioita tai reikiä. Se tarkoittaa, että noin 330 tiekilometriä kaipaisi kunnostusta.

– Suurin osa on alemman tieverkon teillä. Vilkkaammilla teillä vain noin 20 kilometrillä on kuntopuutteita.

Rahoituksen ja teiden kunnon heilahtelu vaikuttaa tienkäyttäjien lisäksi tietöitä tekeviin urakoitsijoihin, Hakala muistuttaa.

– Työtä ei riitä joka kesälle, ja kysyntä vaihtelee. Siinä tilanteessa on vaikea arvioida työkantaa, että uskaltaisi investoida koneisiin tai henkilöstöön.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .