Autovarkauksista tuli koplien tilaustöitä – erityisesti näiden perässä konnat ovat

1990-luvun lopulla autoihin pakollisiksi tulleet ajonestolaitteet ovat siistineet autovarkaustilastoja.

– Autovarkaudet alkavat olla mennyttä aikaa, sanoo korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen Vakuutusyhtiö Ifistä.

Nyt ilman ajonestolaitetta oleva auto viedään tyypillisesti siksi, että sillä siirrytään paikasta toiseen tai sitä käytetään ryöstökeikalla. Tekijä on usein nuori tai narkomaani.

Aiemmin yhden ja saman tekijän tilillä saattoi olla jopa 30 peräkkäistä autovarkautta.

Ajonestokaan ei estä varkauksia. Virtasen mukaan on olemassa laitteita, joilla ajonesto voidaan ohittaa.

Nyt yleinen tapa on, että konnat tiedustelevat kiinnostavia kohteita, iskevät ja vievät kerralla yön aikana jopa useita autoja rekalla. Autoja saatetaan purkaa ja myydä niistä erityisen arvokkaita osia kuten katalysaattoreita.

Varkaus on usein tilaustyö. Juha T. Virtasen mukaan arvoautojen varastamiset voi ennakoida. Pohjoismaisen vakuutusyhtiön tutkijat voivat varoittaa naapurimaitten kollegoita havaitsemastaan varasteluaallosta. Kohteena voivat olla myös moottoripyörät.

– Esimerkiksi Tanskasta tulee nopeasti tieto meille, ja voimme laittaa tällaisten autojen omistajille viestiä, että pitävät huolen lukituksesta tai laittavat auton talliin.

– Intressi on molemminpuolinen. Asiakas huomaa, että pystymme antamaan hänelle muutakin kuin laskuja.

Myös OP:ssä on huomattu autovarkauksien väheneminen ajonestolaitteitten myötä. Esimerkiksi vuonna 2014 OP korvasi noin 1 700 varkausvahinkoa. Maksettu korvaus oli keskimäärin vajaat 2 000 euroa.

Autosta anastaminen on yhä yleistä, kertoo OP:n korvauspäällikkö Sami Reinikka. Niitten torjumiseksi tärkeintä on viestiä siitä, että autoon ei pidä jättää mitään arvokasta tai vaikkapa joululahjoja varkaan houkuttelemiseksi.

Autovarkaus on auton omistajalle usein pysäyttävä tilanne. Pakettiauton omistaja oli jättänyt vuosi sitten menopelinsä työpaikan toimiston pihalle. Hänen tullessaan takaisin autoa ei näkynytkään tutulla paikalla.

– Se oli epätodellinen tilanne. Mietin, että muistanko sittenkin väärin, kertaa omistaja tapahtumia.

– Autossa oli ajonestolaite, mutta siitä ei ollut apua. Poliisi kertoi, että juuri tuota mallia on jonkin verran saatu liikkeelle.

Auto löytyi seuraavana päivänä. Sivulasi oli rikki ja tuulilasi haljennut. Autolla oli ajettu satakunta kilometriä.

Omistaja ilmoitti varkaudesta vakuutusyhtiölle. Hän ei pitänyt siitä, että yhtiö tuntui vihjailevan tapahtuneen olleen omistajan huolimattomuuden syytä. Hän antoi yhtiölle palautetta.

Vahingosta viisastuu.

– Auton kyydissä oli suht’ paljon tavaraa. Nyt pidän tavaraa kyydissä vähemmän, mies kertoo.

Tekijältä oli jäänyt autoon DNA-tunnisteitten lisäksi puhelin SIM-kortteineen. Hänet tuomittiin samalla kertaa kolmesta muusta käyttövarkaudesta. Yhden auton jalkatilasta löytyi ruisku, jossa oli tekijän DNA:ta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .