Avainlipun puolikas suomalaisuus saa kritiikkiä – Suomalaisen Työn Liiton mukaan tuotteen pitää olla aidosti valmistettu Suomessa

"Avainlippu ei ole raaka-ainemerkki vaan työn ja tuotteiden kohdalla valmistuksen merkki", sanoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja.

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling pääsihteeri arvosteli Uutissuomalaisen haastattelussa 17. elokuuta Avainlippu-merkkiä siitä, että tuote voi olla valmistettu puoliksi muualla kuin Suomessa. Hän piti Hyvää Suomesta -merkkiä parempana, koska siinä valmistuksen ohella myös valtaosa raaka-aineista tulee Suomesta.

Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala torjuu kritiikin ja puhuu väärinymmärryksestä.

– Avainlippu-tuotteen pitää olla aidosti valmistettu Suomessa. Se ei riitä, että tuote on valmistettu puoliksi kotimaassa, Lausala sanoo.

Tämän lisäksi tuotteelle lasketaan kotimaisuusaste. Vähintään puolet kustannuksista, jotka menevät tuotteen valmistukseen ennen kuin se lähtee tehtaalta ulos, on tultava kotimaasta. Vähintään 50 prosentin kustannuksista on jäätävä Suomeen. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia.

Lausalan mukaan Avainlipussa ei vaadita sitä, että kaikki raaka-aineet ovat suomalaisia

– Avainlippu ei ole raaka-ainemerkki vaan työn ja tuotteiden kohdalla valmistuksen merkki. Avainlippua myönnetään myös kotimaisille palveluille.

Pakko ostaa jotain ulkoa

Suomalainen osaaminen on Lausalan mukaan korkealuokkaista, mutta ihan kaikkea ei ole mahdollista valmistaa Suomessa niin, että tuotteet menisivät kaupaksi ja pärjäisivät kansainvälisessä kilpailussa. Hän mainitsee esimerkkiä Ponssen metsätyökoneet, joissa on Avainlippu.

Tietyt komponentit, hydrauliikka ja moottorit tulevat ulkomailta, mutta Ponsse tekee valtaosan osista itse ja hankkii ne suomalaisilta alihankijoilta. Tärkeintä on se, että tuotteen valmistusprosessi tapahtuu Suomessa.

–  Moniin tuotteisiin on jonkun verran pakko ostaa ulkomailta komponentteja, mutta saadakseen Avainlipun täytyy työn ja valmistuksen tapahtua Suomessa.

Lausala jatkaa, että esimerkiksi kumi ja puuvilla eivät kasva Suomessa ja Valion banaanijugurtissa on hiven ulkomaalaista raaka-ainetta.

Valvottuja merkkejä

Lausala kertoo, että Avainlipun myöntäminen perustuu kriteereihin ja ulkopuolinen, työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehen vetämä, toimikunta myöntää Avainlipun käyttöoikeuden maksimissaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lupa myönnetään tuote-, tuoteryhmä- tai palvelukohtaisesti.

– Me valvomme sen käyttöä ja hallinnoimme sitä.

Lausala korostaa toimikunnan merkitystä, sillä se arvioi, täyttyvätkö Avainlipun ehdot. Toimikunta hylkää vuodessa noin 10–20 prosenttia hakemuksista. Suuri osa yrityksistä arvioi jo etukäteen, kannattaako niiden hakea Avainlippua vai ei.

Lausala myöntää, että kuluttajat ovat melkoisessa merkkiviidakossa. Merkkien tarkoituksena on kuitenkin helpottaa kuluttajien arkea. Kuluttajan ei tarvitse tutkia, missä tuote on valmistettu tai mistä sen raaka-aine on peräisin.

– Jos haluat ostaa tuotteen, joka on valmistettu Suomessa, Avainlippu kertoo siitä. Jos haluat ostaa kotimaisen elintarvikkeen, Hyvää Suomesta -merkistä tiedät, että raaka-aineet tulevat pääasiassa Suomesta. Molemmat ovat valvottuja merkkejä ja niihin voi luottaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .