Björn Wahlroos puhui Jyväskylässä uskostaan: "Raha on vaihdettavissa lähes mihin tahansa paitsi iankaikkiseen elämään"

Suomen merkittävimpiin talousvaikuttajiin kuuluva Björn Wahlroos, 66, pitää kirkkoa ja sen edustamaa kristillistä uskoa erittäin tärkeänä osana länsimaista sivistystä. Sen takia hän myös haluaa kuulua kirkkoon.

– Se on osa sitä selkärankaa, jolle me rakennamme meidän oikeusvaltiomme, liberaalin demokratiamme ja markkinataloutemme, Wahlroos sanoi Keskisuomalaiselle lauantaina Jyväskylässä Kirkkopäivien esiintymisensä jälkeen.

Sammon ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Wahlroos tuli Kirkkopäiville jo pitkään tuntemansa emerituspiispa Eero Huovisen kutsusta. He keskustelivat juhlateltassa muun muassa elämästä, Jumalasta ja rahasta ison yleisön edessä.

Wahlroos on Ruotsin luterilaisen kirkon jäsen. Kun Huovinen kysyi, minne Walhroos haluaa tulla haudatuksi, tämä totesi, että siitä pitää neuvotella vaimon kanssa.

– Siis ennen kuolemaa vai sen jälkeen? Huovinen esitti tarkentavan kysymyksen vakavalla naamalla.

– Vaikka minäkin luokittelen itseni kristityksi, noin voimakas minun uskoni ei ole, Walhroos vastasi ja sai yleisön nauramaan.

 

Wahlroos tunnusti julkisesti uskonsa, kun Huovinen sitä häneltä kysyi,

– Uskon Jumalaan, mutta uskon tavallaan vielä enemmän kirkkoon, Wahlroos sanoi.

Wahlroosin mielestä kirkon tärkein tehtävä on vaalia uskon perintöä siten, että ihmiset saavat siitä tukea elämän myrskyissä.

– Uskon perintö on kuin vanha honka, johon voi tarttua ja josta voi pitää kiinni. Evankelisluterilainen kirkko on moniarvoisuudessaan ja arvorelativismissaan menettänyt tästä osan, Wahlroos sanoi.

Wahlroosin mukaan uskonto myös kannustaa ihmisiä hyvyyteen ja oikeaan suuntaan. Hän uskoo, että taivaaseen pääsevät ne, jotka ovat olleet rehellisiä ja hyviä elämässään ja ovat käyttäneet elämänsä ja saamansa lahjat hyvin.

Huovinen taas muistutti luterilaisen uskon opista, jonka mukaan ihminen pelastuu uskosta ja armosta, ei tekojensa ansiosta.

Wahlroos on hyvin rikas. Huovinen viittasi Jeesuksen sanoihin, ettei kukaan voi palvella Jumalaa ja mammonaa sekä Lutherin ajatukseen rahasta maailman yleisimpänä epäjumalana. Wahlroosin mielestä raha on vain väline.

– Raha on vaihdettavissa kutakuinkin mihin tahansa paitsi iankaikkiseen elämään. En ole löytänyt markkinapaikkaa, jossa sitä olisi myytävänä, Wahlroos sanoi.

Huovisen mukaan kirkossa sitä on tarjolla joka sunnuntai. Hän myös muistutti, ettei kukaan saa kuollessaan rahojaan mukaansa.

 

– Siksi meillä on perintökaari, Wahlroos sanoi.

Wahlroos nimesi elämänsä tärkeäksi sisällöksi lastenlapsensa. He merkitsevät Wahlroosille elämän jatkumista ja sitä, että heille voi antaa matkaan jotakin, josta heille on hyötyä. Tällä hän tarkoitti muutakin kuin rahaa.

Köyhien auttamisessa pitää Wahlroosin mukaan miettiä, millä tavalla apu menee perille oikeille ihmisille ilman, että muut alkavat käyttää systeemiä hyväkseen.

– On paljon ihmisiä, jotka syrjäytyneet siksi, että he ansaitsevat paremmin sillä, etteivät hirveästi tsemppaa, Wahlroos sanoi.

 

Wahlroos puhui myös neljän vuoden nuoruusajastaan, jolloin hän toimi radikaaleissa vasemmistopiireissä. Hänen mukaansa aluksi kyse oli enemmänkin hippiliikkeestä, jossa kannatettiin muun muassa vapaata kasvatusta. Wahlroosin mukaan liike kuitenkin vasemmistolaistui ja siitä tuli neuvosto-orientoitunut ja hyvin vastenmielinen. Hän erosi siitä vuonna 1973.

Tilaisuuden päätteeksi Huovinen pyysi Wahlroosia valitsemaan Isä meidän -rukouksen tärkeimmän pyynnön. Valinta oli pyyntö antaa syntimme anteeksi.

– Koska elämä ei toimi ilman anteeksiantoa, Wahlroos perusteli.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .