Brexit viivästyy ainakin kaksi viikkoa – mitä ratkaisu tarkoittaa?

Britannian EU-ero viivästyy ainakin kaksi viikkoa, ehkä kaksi kuukautta. EU-johtajien epävarmuus oli käsin kosketeltavaa heidän kävellessään ulos pitkäksi venyneestä huippukokouksesta.

Brexit ei siis tapahdu ensi viikon perjantaina, vaan seuraavan kerran giljotiini viritetään 12. huhtikuuta.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Britannian parlamentin on määrä äänestää ensi viikolla erosopimuksesta. Yleinen tunnelma Brysselissä on, että erosopimus ei mene läpi tällä kolmannellakaan kerralla.

Pääministeri Theresa Mayn vastaukset eivät vakuuttaneet EU-johtajia, vaan päinvastoin vahvistivat käsitystä siitä, että vaikeuksia on luvassa.

EU-lähteen mukaan EU-johtajien isoimpia kysymyksiä Maylle olivat: Miksi sopimus hyväksyttäisiin kolmannella kerralla ja mitä jos sopimusta ei hyväksytä.

–  Vastauksia oli, mutta ne eivät olleet aina kristallin kirkkaita, lähde kuvaa.

Jos sopimus todella kaatuu tai äänestystä ei edes järjestetä, erosopimuksen tie on nousemassa pystyyn. Britannian on keksittävä jotain uutta tai lähdettävä EU:sta hallitsemattomasti ilman sopimusta perjantaina 12. huhtikuuta.

Järjestääkö maa uuden kansanäänestyksen tai parlamenttivaalit tai löytävätkö brittipuolueet toisensa yli hallitus–oppositiorajojen, jää nähtäväksi.

Miksi päätös oli EU-maille vaikea?

Huippukokouksessa nähtiin ensimmäistä kertaa havinaa EU-maiden yhteisessä rintamassa. 27 jäsenmaata ovat tähän asti onnistuneet nuijimaan brexit-linjansa melko kivuttomasti.

EU-johtajien pasmat sekosivat heidän kuunneltuaan pääministeri Mayta ja tentattuaan tätä kysymyksillään kahden tunnin ajan. Salin valtasi ymmärrys siitä, että Britannia oli matkalla kohti hallitsematonta brexitiä ensi viikon perjantaina.

Se käynnisti tasapainottelun eri päivämäärävaihtoehtojen kanssa. Päätösluonnokseen lisättiin kahden viikon lisäaika siltä varalta, että brittikansanedustajat hylkäävät erosopimuksen.

Hätäkokous eduskuntavaaliviikolla

Britannian hallitukselle annettiin siis kaksi viikkoa lisäaikaa riviensä kokoamiseen.

Eron lykkääminen vielä uudelleen on mahdollista – ehkä jopa todennäköistä. Britannian parlamentin on kuitenkin sitouduttava järjestämään EU-vaalit, jos se haluaa pidemmän jatkoajan.

EU välttää näin tilanteen, että EU-parlamentin oikeudellinen asema kyseenalaistetaan sen takia, että yksi jäsenmaa ei ole järjestänyt vaaleja. Päätös vaalien järjestämisestä pitää tehdä Britanniassa viimeistään 11. huhtikuuta.

Brexitin kohtalonpäivät ovat osumassa Suomen eduskuntavaaliviikolle. EU:ssa arvioidaan, että samalla viikolla joudutaan kutsumaan koolle hätähuippukokous. Brexit valtaa siis mediatilan, kun eduskuntavaalikampanjoissa käydään viime metrejä.

Jos Britannian parlamentti kaikkien yllätykseksi hyväksyisi ensi viikolla erosopimuksen, maa jättäisi unionin 22. toukokuuta eli juuri ennen EU-vaaleja. Siitä käynnistyisi ulos EU:sta tasainen tie, joka alkaisi siirtymäajalla.

Draama vie tilan kaikelta muulta

Kulisseissa pidettiin symbolisena, että odotettu keskustelu Kiinasta ja sen kasvavasta vaikutusvallasta joutui siirtymään brexitin tieltä seuraavalle päivälle.

Britannian EU-ero vie valtavan osuuden 27 jäsenmaan energiasta ja huomiosta. Toukokuun lopussa pidetään EU-vaalit, joissa haluttaisiin puhua ennemmin tulevista askelista kuin brexitistä.

Yhden hätäisen lisäajan jälkeen seuraava pitkitys voikin olla reippaasti pidempi. Kunhan Britannia on mukana EU-vaaleissa.

-----

Uutisanalyysin kirjoittaja Anniina Luotonen on STT:n EU-kirjeenvaihtaja

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .