Buddhalaisen luostarin avajaiset keräsivät väkeä Kuopion Syväinniemeen – päämunkille lahjaksi ruisleipää

Kuopion Syväinniemessä vietettiin lauantaina Ratasukha-nimisen buddhalaisen luostarin avajaisia. Tunnelma avajaisissa oli iloinen ja vieraanvarainen.

– Mitä enemmän syötte, sitä iloisempi olen, sanoi päämunkiksi eli apatiksi nimitetty Ven Pannasami.

Suomalaistet toivat tuliaiseksi ruisleipää, suolaa sekä kirjoja, jotka kertovat Karttulasta ja Syvänniemen historiasta. Kyläläiset kehottivat munkkia tutustumaan alueen luontoon sekä järviin.

Avajaisissa vietettiin rukous- ja lauluhetkiä sekä siunattiin Buddha-patsas. Kohokohta oli, kun vieraat lahjoittivat buddhalaisen perinteen mukaan munkeille ruokaa lounaaksi.

Vantaalta tulleen perheen lapset leikkivät hippaa ja piilosta avajaisissa. Perhe tuli Suomeen 19 vuotta sitten Myanmarista. Isä San Win Kyi pohti, että aikuiset ja lapset voivat tavata toisiaan luostarissa. Luostari on myös tärkeä uskonnollinen paikka.

Perheenisälle tärkeintä buddhalaisessa uskonnossa on hyvän karman kerääminen.

Suomeen 8-vuotiaana muuttanut yhteyshenkilö Min Kyi kertoo, että hartaat buddhalaiset valmistautuvat päivään meditoimalla ja rukoilemalla.

Luostarissa vietetään erilaisia tilaisuuksia kuten ristiäisiä, hautajaisia ja huhtikuussa juhlittavaa uudenvuoden juhlaa, jossa juhlijoiden päälle heitetään vettä, jotta vanha vuoden murheet peseytyisivät pois.

Lisäksi luostarissa opiskellaan buddhalaista uskontoa. Munkit kuuntelevat ongelmia ja antavat lohtua, turvaa sekä neuvoja. Munkki Pannasami vastaa mielellään buddhalaisuutta koskeviin kysymyksiin "kellon ympäri".

Luostari toimii yhteisön kohtaamispaikkana, jossa esimerkiksi nuoret voivat oleskella.

– Luostari mahdollistaa oman kielen säilymisen. Suomessa asuessa burman kieli ja kulttuuri unohtuvat, Kyi pohtii.

Munkit tunnistaa oransseista kaavusta ja kaljusta päästä, kertoo Kyi. He eivät saa omistaa mitään: myös hiukset viittaisivat turhamaisuuteen.

Munkit heräävät kuudelta aamulla, kertoo päämunkki Pannasami. He toivovat aamurukouksessa onnea ihmisille, eläimille ja maaperälle. Munkit meditoivat tunnin ajan ja antavat neuvoja niitä tarvitseville. Lounas on kello 11. Munkit eivät syö muuta tämän jälkeen.

Lounaan jälkeen munkit käyvät kävelyllä, meditoivat ja opiskelevat yleissivistäviä asioita. Iltapäivällä Pannasami vastaa buddhalaisuutta koskeviin kysymyksiin internetissä muutaman tunnin ajan. Päivä päättyy iltarukoukseen.

Kyin mukaan yhteisön "vanhat poikamiehet" toimivat vuorotellen munkkien avustajina. He esimerkiksi kuljettavat munkkeja kaupunkiin asioille. Luostarissa ei tällä hetkellä ole naispuolisia nunnia. Kyi toivoo, että luostariin tulisi myös nunnia tulevaisuudessa.

Burmalainen yhteisö on lämmin, ja kavereiden lapsista huolehditaan kuin omista. Kyi kertoo, että hänelle tärkeintä buddhalaisuudessa on empatia.

– Burmalaisessa kulttuurissa kunnioitetaan vanhoja ihmisiä. Lapsista kasvatetaan nöyriä ja oppimisenhaluisia, joten suomalaisessa koulussa he ovat usein opettajan lemmikkejä, Kyi kuvailee.

– Pyrin yhdistämään kulttuurien parhaat puolet. Arvostan yhteisöllisyyttä ja omaa tilaa, hän tuumii.

Suomessa asuu noin 200 burman-buddhalaista eli yhteensä noin 50 perhettä. Kyi kertoo, että Suomessa asuu noin 300 burmalaista. Heistä noin 200 asuu Kuopiossa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .