Tämä ilmiö on totta: "En pärjäisi muualla"

Urbaanit arvot valtaavat alaa perheiden asumismieltymyksissä. Pienten lasten äidit Sirpa Vuohijoki ja Emmi Lindroos eivät voisi kuvitella asuvansa kaukana Jyväskylän keskustan palveluista.

Lindroos asuu kerrostalossa aivan keskustan liepeillä. Hän kertoo, että idyllisen asumisen sijasta perhe arvostaa sitä, että palvelut ja harrastukset ovat kävelymatkan päässä.

– Käytämme hyvin vähän autoa, talvella emme juuri lainkaan, Lindroos kertoo.

Hän ei halua siirtyä kauas perheelle tärkeästä Mäki-Matin perhepuistosta niin kauan kuin lapset ovat pieniä.

– On tosi tärkeää, että saa asua lähellä muita perheitä ja perhepuistoa. En pärjäisi muualla, Lindroos naurahtaa.

Vuohijoen perhe taas on rakentanut omakotitalon Vaajakoskelle. Vaikka Vaajakoski sijaitsee jo kauempana Jyväskylän keskustasta, Vuohijoki arvostaa hyviä palveluita ja nopeaa yhteyttä Jyväskylään.

– Haluan asua bussiyhteyksien varrella, lähellä ruokakauppaa, apteekkia ja keskustaa, jonne pääsee halutessaan vaikka kahville. Minulla ei ole omaa autoa käytössä, ilman bussiyhteyksiä olisin yksin, Vuohijoki summaa.

Nurmijärvi-ilmiön tyrehtyminen näkyy

Kehyskuntiin muuttamisen into on laantunut Suomessa. Voimakkaimmin ilmiö näkyy pääkaupunkiseudulla. Tutkija Timo Aron mukaan viitteitä Nurmijärvi-ilmiöksi kutsutun muuttoliikkeen tyrehtymisestä näkyy kuitenkin jo myös Jyväskylän seudulla erityisesti kauimpana Jyväskylästä olevissa kunnissa.

Aron mukaan on olemassa vahvoja viitteitä siitä, että urbaanit arvot näyttelevät entistä suurempaa roolia nuorten ja nuorten aikuisten valinnoissa. Yhä useammin perheet tinkivät asumisen tasosta voidakseen elää lähellä palveluita ja harrastuksia.

– Rauhallinen asuminen on ollut vanhempien ikäluokkien unelma, mutta nyt nuoret eivät välttämättä jaa enää sitä, vaan haluavat panostaa yksilöllisyyteen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Asuminen on heille yksi arvo muiden joukossa, eikä elämän pääasiallinen sisältö, Aro huomauttaa.

Aro muistuttaa, että toisaalta kehyskuntiin muuttamisen laantuminen saattaa johtua myös normaalista laskukaudesta.

– Kaikkein isoin kysymys on se, onko tässä kyse väliaikaisesta suhdanneilmiöstä, vai onko meillä kasvamassa urbaani sukupolvi, joka miettii, onko kahden auton loukku ja pendelöinti kauempaa kodin ja työn ja harrastusten välillä kestävä ratkaisu, Aro pohtii.

Omakotirakentamisen suosio on puolittunut

Jyväskylän seutu on menettänyt muuttovoittoaan suhteellisesti pääkaupunkiseudulle viime vuosina. Jyväskylä kahmii kuitenkin omalla kaupunkiseudullaan muuttovoitosta entistä suuremman siivun. Kaupungin osuus koko Jyväskylän seudun muuttovoitosta on viime vuosina (2010–2014) noussut lähes 15 prosenttiyksiköllä 67,8 prosenttiin verrattuna aiempaan viisivuotisjaksoon (2005–2009 osuus oli 52,9 prosenttia).

Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Leena Rossi kertoo, että silti myös Jyväskylässä omakotirakentamisen suosio on viime vuoteen tultaessa puolittunut huippuvuodesta 2007, jolloin kaupunkiin nousi 348 uutta omakotitaloa.

Myös Laukaassa uusien omakotitalojen käyrä sojottaa jyrkästi alaspäin. Sen sijaan Muuramessa omakotitalojen rakentamisvauhdissa ei näy muutosta.

Vaikka Suomen talouslamalla saattaa olla vaikutusta omakotitalojen rakentamiseen, Rossi tyrmää ajatuksen, että yksistään lama pystyisi selittämään romahdusta.

– Meillä ei ole kuitenkaan ollut 10 vuotta kestävää lamaa. Näen, että tässä saattaa olla iso trendi, joka lähtee suurista ikäluokista ja heidän asumisurastaan. Sen ikäluokan määrä pienenee, joka voisi rakentaa omakotitalon, ja yhä useampi löytää talonsa niistä, jotka on jo rakennettu, Rossi summaa.

Hankejohtaja Anne Sandelin toivoo, että perheiden asumistapojen muutos näkyisi myös uudisrakentamisessa.

– Meillä on huoli siitä, että saamme riittävästi isoja ja kohtuuhintaisia asuntoja kaupungin keskustaan lapsiperheille, Sandelin kertoo.

Esimerkiksi Kankaan alueella perheitä on ajateltu muun muassa päiväkotimahdollisuuksia kartoittamalla sekä suunnittelemalla viheralueita ja uusien kerrostalojen yhteispihoja lasten näkökulmasta.

– Uudet sukupolvet eivät välttämättä halua omakotitaloa ja sitä vaivaa, joka siihen liittyy. Perheille pitää olla monenlaisia vaihtoehtoja, omistusasumista, osaomistusta, vuokra-asumista, Sandelin luettelee.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .