Datanomiksi valmistunut Eemil, 18, koodaa jo töissä ja yliopistossa – seuraavana tavoitteena maailmanmestaruus

Vastikään täysi-ikäisyyden saavuttanut Eemil Ahonen on tehokas mies. Jyväskyläläinen jätti viime vuonna lukion kesken ja aloitti tietotekniikan opinnot yliopistossa. Tämän vuoden puolella hän valmistui Gradian ammattioppilaitoksesta datanomiksi ja meni töihin. Syksyllä hän aikoo saavuttaa jotain vielä suurempaa.

– Tavoitteena on tietysti maailmanmestaruus, Ahonen lataa itsevarmana.

Hän osallistuu elokuussa Venäjän Kazanissa järjestettävään WorldSkills-kilpailuun lajinaan informaatioteknologia. Paikalle kokoontuu nuoria yli 60 maasta kilpailemaan useissa lajeissa, jotka edustavat ammatillisen koulutuksen eri aloja. Ahonen harjoitteli kilpailua varten viime viikolla Joensuussa järjestetyssä Taitaja-kilpailussa. Tällä viikolla hän on puolestaan ollut kilpailumatkalla Saksassa.

 

Ahonen aloitti ohjelmoinnin 13-vuotiaana. Hän opiskeli koodaamista itsenäisesti, sillä mikään lähialueen koulu tai laitos ei tarjonnut sopivia kursseja. Ahosen mukaan koodaripulasta kärsivällä Suomella olisi parannettavaa piilevien kykyjen hyödyntämisessä.

– Lahjakkaat koodarit pitäisi löytää nuorempina. Ohjelmointia joutuu harrastamaan usein vähän piilossa ja omalla ajalla.

Ahosen ensimmäiset omat projektit olivat verkkosivuja ja pieniä pelejä. Yksi ikimuistoisimmista töistä oli uskonnon kurssille tehty peli, jossa opettaja tappeli demoneiden kanssa.

– Kymppihän siitä tuli, mies muistelee.

Ahonen kertoo, että hän on oppinut ohjelmointia eniten juuri pelejä väkertämällä. Hän on myös julkaissut osan teoksistaan. Niitä on ladattu puhelimiin ja tabletteihin yhteensä tuhansia kertoja.

 

Ammattitutkinnon saavuttaminen reilussa vuodessa sujui Ahoselta varsin vaivattomasti. Hän suoritti samalla myös avoimen yliopiston kursseja, joiden ansiosta ovi varsinaiseen yliopistoon aukesi ennen datanomiksi valmistumista.

 

Ahosen mukaan ammattikoulussa opiskelee useita hänen kaltaisiaan nuoria, jotka pärjäisivät jo mainiosti yliopistossa. Hän kertoo, että monet eivät kuitenkaan tee mitään nopeuttaakseen valmistumistaan. Sen vuoksi he viettävät oppilaitoksessa kaksi tavallaan tarpeetonta vuotta.

– Heidän pitäisi vain jutella opinto-ohjaajalle ja näyttää, että he saavat suoritettua kurssit tavallista nopeammin, Ahonen neuvoo.

Kokonaisuutena ammattikoulu oli aikaansaavalle nuorelle miehelle positiivinen kokemus matkalla kohti ohjelmoijan uraa. Ahonen piti opetusta laadukkaana ja sai paljon vapauksia osoitettuaan osaamisensa. Hänen mielestään yliopistoilla olisi ammattioppilaitoksilta jopa hieman opittavaa.

– Yliopistossa on liian vähän käytännön tehtäviä, Ahonen moittii.

 

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .