EU apuun pakolaisten kotouttamisessa – Suomesta ei hätäsiirtoja

Euroopan komissio suunnittelee jäsenvaltioille apua pakolaisten kotouttamiseen.

Pakolaiskriisi ravistelee koko Eurooppaa, ja esimerkiksi Suomeen odotetaan saapuvan tänä vuonna uusimman arvion mukaan jopa 50 000 turvapaikanhakijaa. Tilastojen perusteella noin puolet tai vajaa puolet heistä saanee jäädä Suomeen, ja seuraava iso urakka on kotouttaa heidät.

– Tuki voi olla rahallista tai teknistä, kertoi komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) Keskisuomalaiselle maanantaina Metsä Groupin uuden biotuotetehtaan peruskiven muuraustilaisuudessa Äänekoskella.

Tekninen tuki tarkoittaa ainakin jäsenmaiden parhaita kotouttamiseen liittyviä käytäntöjä. Niitä kerätään parhaillaan. Kataisen mukaan joissakin maissa ei ole minkäänlaisia käytäntöjä.

– Merkittävämpää kuin raha on löytää ne keinot, joilla kielten opettelu ja yhteiskuntaan sopeutuminen toteutetaan käytännössä.

Komission tuesta saadaan lisätietoa vuoden loppuun mennessä. Katainen muistutti, että jäsenvaltiot voivat jo nyt hyödyntää pakolaisten integroinnissa Euroopan sosiaalirahaston rahastoja.

EU on ohjannut pakolaiskriisiin tänä vuonna isoja summia. Euroopan parlamentin on määrä käsitellä EU:n seitsemättä lisätalousarviota huomenna keskiviikkona, ja sekin sisältää toimia kriisin hoitoon.

– Parasta on, jos ihmisiä pystytään auttamaan lähtömaissaan tai pakolaisleireillä, Katainen linjasi.

EU ohjaa rahaa siihenkin tarkoitukseen.

"Hyvä tottua siihen, että ihmiset liikkuvat entistä enemmän"

EU on sopinut tänä vuonna yhteensä 160 000 turvapaikanhakijan hätäsiirroista Italiasta, Kreikasta ja Unkarista muihin maihin. Kataisen mukaan mahdollisista uusista hätäsiirroista ei ole ole puhuttu.

– On tärkeää, että taakkaa saadaan jaettua. Toisaalta pitää huolehtia myös siitä, että palautuspolitiikka toimii ja yleinen maahanmuuttopolitiikka herättää reiluuden tunnetta.

Moni kokee, että Suomeen tulee nyt varsin paljon turvapaikanhakijoita maan kantokykyyn nähden. Miten paljon tulijoita pitäisi olla, jotta hätäsiirrot voisivat koskea Suomea?

– En osaa sanoa numeerista tavoitetta. Luulen, että vaikka Suomen määrät ovat suhteellisen suuria, niin Suomen tilanne on maltillisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Kataisen mukaan on hyvä tottua siihen, että ihmiset liikkuvat entistä enemmän eri syistä. Yksi lähtee työn tai rakkauden perään, toinen pakenee huonoja oloja.

– Maailma on pienentynyt. Jos sen hyväksyy, niin on helpompi hyväksyä myös toimenpiteet, joita tehdään.

Kataisen mukaan monikulttuurisuus on Suomelle rikkaus ja maahanmuuttajat voivat auttaa ikääntymisen haasteessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.