EU:n huippunimityksistä ei vielä päätöksiä, ensi viikolla uusi huippukokous – Rinne: Osalla kärkiehdokkaista osakkeet heikentyivät

EU-johtajat joutuvat jatkamaan neuvotteluita huippunimityksistä ensi viikolla. Huippukokouksia johtavan Donald Tuskin mukaan kukaan ehdokkaista ei saanut taakseen riittävää kannatusta myöhään yöllä päättyneessä kokouksessa.

Uusi yritys otetaan ensi viikon sunnuntaina.

Euroopan parlamentti kokoontuu heinäkuun alussa ensimmäiseen istuntoonsa, jossa päätetään parlamentin puhemiehestä tai -naisesta. EU-maat yrittävät sopia nimityksistä sitä ennen.

–  Todettiin, että keskusteluita jatketaan Euroopan parlamentin kanssa, mutta myös pääministerien kesken. Tavoitteena on, että ensi sunnuntaina pidettävässä kokouksessa löydettäisiin lopullinen ratkaisu tähän asiaan, kertoi pääministeri Antti Rinne (sd.).

Lähtökohtana on Rinteen mukaan edelleen paketti nimityksiä.

EU-johtajien pöydällä on ollut neljä keskeistä nimitystä. Päätettävänä on EU-komission puheenjohtajuus, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuus, korkean edustajan eli EU:n ulkoministerin tehtävä ja EKP:n pääjohtajuus.

Päätös on monimutkainen vyyhti, jossa painavat niin poliittiset voimasuhteet, maiden välinen jako, sukupuoli kuin osaaminenkin.

Komission puheenjohtaja tarvitsee taakseen enemmistön Euroopan parlamentista.

Parlamentin sosialisti- ja liberaaliryhmät kertoivat torstaina, että ne eivät tue parlamentin suurimman ryhmän, Euroopan kansanpuolueen ehdokasta Manfred Weberia. Parlamentin ryhmien eripura voi tarkoittaa sitä, että tie nousee pystyyn myös muiden ryhmien kärkiehdokkailta, mutta varmaa se ei ole. Sosialistien ehdokas on Frans Timmermans ja liberaalien Margrethe Vestager.

–  Voisi sanoa, että tämän päivän keskusteluiden perusteella osalla kärkiehdokkaista osakkeet suhteessa tehtävään heikentyivät ja osalla pysyivät ennallaan, Rinne sanoi, mutta ei avannut arviotaan tarkemmin.

Muista ehdokkaista käytäväpuheissa ovat olleet muun muassa kaksi vahvaa ranskalaista: brexit-neuvottelija Michel Barnier ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde.

Viro arvosteli ilmastotavoitetta Puolan rinnalla

Keskustelu huipputehtävistä pääsi alkamaan myöhässä pitkäksi venyneen ilmastokeskustelun takia.

EU-maat epäonnistuivat yrityksessään sopia pitkän aikavälin ilmastotavoitteesta, joka laajan enemmistön mukaan pitäisi olla hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. EU saisi päästää ilmakehään vain sen verran hiilidioksidia kuin sen maaperä ja luonto sitovat.

Puola, Unkari ja Tshekki vastustivat tavoitetta saaden tukea myös Virolta. Viron kuvaillaan olleen osittain vastustajien joukossa.

Huippukokouksia johtava Donald Tusk valoi kokouksen jälkeen kuitenkin vielä uskoa.

–  Meillä on hyvä syy uskoa, että tämä voi muuttua, koska mikään maa ei poissulkenut mahdollisuutta positiiviseen päätökseen tulevina kuukausina.

Suomi tulevana EU:n puheenjohtajamaana pääsee hitsaamaan maiden kantoja. Kysymys ilmastotavoitteista saattaa lomittua yhteen myös budjettineuvotteluiden kanssa, koska ilmastotoimet vaativat osassa EU-maita isoja investointeja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.