EU:n mittavaa henkilöstöurakkaa pyöritetään suomalaisvoimin – johtajan mielestä suomalaisilla on kaksi kompastuskiveä

Euroopan unionissa työskentelee 40  000 virkamiestä, joiden valintoja pyörittää suomalainen Minna Vuorio. Keskellä pahinta korona-aikaa, toukokuun alussa, Vuorio nousi EU:n henkilöstövalintatoimiston Epson johtoon.

Nimitys on osuva, sillä Suomen aseman EU:n virkakoneistossa pelätään heikentyvän. Suomen jäsenyyden alkuaikoina uransa aloittaneet virkamiehet ovat lähenemässä eläkeikää, eikä nuoria näytä hakeutuvan EU-uralle samassa määrin.

Vuorion johtama henkilöstövalintatoimisto pyörittää virkamieskilpailuita, jotka ovat keskeinen reitti edetä EU-uralle.

–  Suomi on yksi 12 maasta, joista hakemukset ovat vähentyneet. Näihin maihin pitää kiinnittää erityistä huomiota, Vuorio kertoo puhelimitse Brysselistä.

Vuorio aloitti itsekin EU-uransa Suomen liityttyä unioniin vuonna 1995. Vuorio lähti Brysseliin kääntäjäksi, minkä jälkeen hän siirtyi EU:n neuvoston korkeana edustajana toimineen Javier Solanan tilannekeskukseen ja myöhemmin takaisin käännöspalveluihin, edeten siellä johtajaksi.

Suomalaisia on sijoittunut korkeimmille johtopaikoille enemmän kuin maan koosta voisi päätellä. Yli 50 virastosta tai komission osastosta neljässä on suomalainen johtaja. Esimerkiksi Ruotsilla ja Tanskalla johtopaikkoja on vain kaksi.

Komissiossa puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosastoa johtaa Timo Pesonen, Euroopan petostentorjuntavirastoa Ville Itälä sekä oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastoa virkaa tekevänä Salla Saastamoinen. Lisäksi EU:n neuvoston puolella Reijo Kemppinen on viestinnästä vastaava pääjohtaja.

Uralle vaativan kilpailun kautta

Vuorio purkaa myytin siitä, että isot maat kuten Saksa ja Ranska miehittäisivät virkakoneistoa muita taitavammin. Ne ovat Suomen tavoin maita, joista virkamiehiä tarvitaan aiempaa kipeämmin. Selvä yliedustus instituutioissa on sen sijaan Belgialla.

Komissioon, neuvostoon, parlamenttiin ja muihin instituutioihin valitaan työntekijät valtaosin kilpailuiden kautta. Monivaiheisen kilpailun läpäisseet pääsevät hyväksyttyjen hakijoiden listalle, josta kiinnostuneet instituutiot kutsuvat heidät työhaastatteluihin.

Vuorio arvioi koko valintajärjestelmän kaipaavan remonttia. Kilpailut ovat hänen mukaansa monimutkaisia ja kestävät liian pitkään.

–  Esimerkiksi Pohjoismaissa ei oikein ole tällaista kilpailutraditiota, että oltaisiin vuosi tai kaksikin prosessissa ennen kuin saadaan tietää, onko saanut paikan, Vuorio sanoo.

Testien ensimmäisessä vaiheessa mitataan loogista päättelyä ja kielellistä hahmottamista, mikä tiputtaa häkellyttävän ison joukon hakijoista. Yleiskilpailuiden kautta töihin Brysseliin, Strasbourgiin ja Luxemburgiin saattaa pyrkiä noin 30  000 hakijaa, joista jo esivalinnassa karsiutuu 98 prosenttia.

–  Ei puhuta oikeastaan siitä, että houkutellaan osaajia, vaan ennemminkin tiputetaan. Filosofia on vaihdettava muuttamalla kilpailun rakennetta, Vuorio sanoo.

Verkottumisessa parantamisen varaa

Kymmenen viime vuoden aikana reilu 6  000 suomalaista on hakenut EU-tehtäviin rekrytointikilpailuiden kautta. Heistä vain noin 150 on läpäissyt sen ja päässyt rekrytointilistalle. Väkilukuun suhteutettuna suomalaiset menestyvät kilpailuissa silti hyvin.

Tilastojen valossa suomalaisilla on kaksi kompastuskiveä, jotka liittyvät ryhmätyötaitoihin ja lobbaamiseen.

Varsinkin kilpailuiden ryhmätyötaitoja testaava osuus on Vuorion mukaan suomalaisille haastava. Yllättävänkin moni tippuu testissä, jossa arvioidaan ongelmanratkaisutaitoja tai esimerkiksi oppimis- ja priorisointikykyä.

Toisena ongelmana on, että testikoitoksen läpäiseminen ei aina johda työpaikkaan. Suomalaiset jäävät muita useammin noin vuoden voimassa olevalle odotuslistalle ilman työtarjouksia.

–  Suomen hallinto on kyllä aktiivinen ja hakijoita autetaan kilpailuihin valmistautumisessa. Ehkä suomalaisten keskinäisessä verkottumisessa on parantamisen varaa, Vuorio arvioi.

Etnisestä taustasta halutaan rikkaampi

EU:n noin 40  000 työntekijän virkakoneiston henkilöstövalintojen pyörittäminen ei ole tehtävistä helpoin. Vuorion mukaan johtajan paikka oli auki aiemminkin, mutta tehtävään ei löydetty ketään.

Henkilöstövalinnoissa joudutaan ottamaan kantaa esimerkiksi herkkään kysymykseen vaadittavasta kielitaidosta. Muutamia vuosia sitten EU-tuomioistuin linjasi, että toimisto rikkoo sääntöjä vaatimalla hakijoita käyttämään kilpailuissa pääosin englantia tai ranskaa. Hakijoiden pitäisi sen mukaan voida käyttää mitä tahansa EU:n virallista kieltä kokeissa vaadittuna toisena kielenä.

Vuorion mukaan linjauksen takia jouduttiin peruuttamaan kilpailuja ja talo oli jonkin aikaa ilman johtajaa.

–  Koen, että minut on otettu tehtävään uudistusjohtajaksi. Työtä tehdään yhdessä instituutioiden ja jäsenmaiden kanssa.

Tärkeä tavoite juuri nyt on saada EU:hun töihin etniseltä taustaltaan moninaisempi joukko ihmisiä. Aiemmin huomiota on kiinnitetty paljon naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, mutta se on Vuorion mukaan jo hyvällä tolalla.

–  Instituutioiden henkilöstön pitäisi paremmin vastata väestöä jäsenmaissa. Siinä on edelleen parantamisen varaa. Kun kävelee niiden käytävillä, ei näky ole samanlainen kuin ulkona kaduilla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.