EU:n sininen kortti on houkutellut Suomeen alle 200 työntekijää – palkkavaatimusta halutaan alentaa

Erikoisosaajille tarkoitettu EU:n sininen kortti on houkutellut Suomeen toistaiseksi vain vähän työntekijöitä.

Sininen kortti on EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille korkeintaan kahdeksi vuodeksi myönnettävä oleskelulupa. Se on suunnattu erityistä ammattipätevyyttä tai erityisosaamista vaativien töiden tekijöille.

Kortti otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2012, mutta vuoden 2017 loppuun mennessä niitä oli myönnetty yhteensä alle 200. Myönnettyjen korttien määrä on kuitenkin kasvanut.

Syy vähäiseen suosioon on kortin tiukoissa ehdoissa, joita Euroopan komissio on ehdottanut kevennettäviksi. Neuvottelut sinistä korttia koskevan direktiivin muuttamisesta ovat kuitenkin jääneet jumiin EU:ssa.

Sininen kortti vetää eniten Saksaan

Viime vuonna Suomessa myönnettiin Eurostatin tilastojen mukaan yhteensä 74 sinistä korttia. Vuonna 2016 myönnettyjä kortteja oli 33, kun vielä vuonna 2015 määrä oli 15. Korttien käytön ensimmäisinä vuosina niitä myönnettiin vuosittain alle 10.

Maahanmuuttoviraston luvut ovat hieman korkeampia: Euroopan muuttoliikeverkoston julkaisemien maahanmuutto- ja turvapaikkaraporttien mukaan viime vuonna sinisiä kortteja myönnettiin Suomessa 75, vuonna 2016 yhteensä 54 ja vuonna 2015 yhteensä 22.

Suomi ei ole yksin kortin heikon kiinnostavuuden kanssa, vaan myös muissa EU-maissa niiden myöntömäärät ovat pieniä.

Ainoastaan Saksaan sininen kortti on onnistunut kunnolla houkuttelemaan erityisosaajia. Viime vuonna Saksassa myönnettyjen sinisten korttien määrä ylitti jo 20 000 rajapyykin, ja vuonna 2016 peräti 84 prosenttia koko EU-alueella myönnetyistä korteista meni Saksaan.

Viime vuonna Ranskassa kortteja myönnettiin hieman yli tuhat, muissa EU-maissa määrät ovat huomattavasti pienempiä. Vuonna 2016 yhteensä 15 EU-maata myönsi alle sata sinistä korttia. Kortti ei ole käytössä Tanskassa, Irlannissa ja Isossa-Britanniassa.

Palkkakynnys Suomessa yli 4 600 euroa kuukaudessa

Yksi syy sinisen kortin heikkoon menestykseen on sen korkea palkkakynnys. EU-direktiivin mukaan kortin voi myöntää vain, jos työntekijä tienaa vähintään puolitoista kertaa työskentelymaansa keskipalkan verran.

Suomessa vaatimus on tänä vuonna yli 4 600 euron bruttopalkka kuukaudessa.

Sinisen kortin rinnalla Suomessa on monen muun EU-maan tavoin käytössä oma kansallinen erityisasiantuntijoille tarkoitettu oleskelulupa, jonka palkkavaatimus on 3 000 euroa kuukaudessa. Näiden oleskelulupien määrä on Suomessa moninkertainen sinisiin kortteihin verrattuna.

Viime vuonna Suomessa 1 374 erityisasiantuntijalle myönnettiin ensimmäinen oleskelulupa työnteon perusteella, ja kasvua edellisvuodesta oli 39 prosenttia.

Ehtoja halutaan keventää

Sinisen kortin ongelmat on huomattu EU-tasolla, ja Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2016 ehdotuksensa nykyisen direktiivin uudistamisesta.

Ehdotuksessa sinisen kortin myöntämistä helpotettaisiin muun muassa palkkakynnystä alentamalla. Palkkatason olisi oltava pääsääntöisesti vähintään sama kuin bruttovuosipalkka siinä maassa, jonne työntekijä tulisi, mutta korkeintaan 1,4 kertaa bruttovuosipalkan verran.

Jäsenvaltiot määrittäisivät vaatimansa palkkatason tältä väliltä.

Uudistus jäi jumiin neuvotteluihin

EU-parlamentin, neuvoston ja komission väliset trilogineuvottelut direktiivin lopullisesta sisällöstä alkoivat syyskuussa 2017, mutta neuvottelut ovat jumiutuneet eikä lopullinen teksti ole vielä valmistunut. Parlamentti hyväksyi oman tekstinsä yli vuosi sitten.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) totesi perjantaina Twitterissä, että sininen kortti toimii huonosti ja sen uudistamista on kiirehdittävä.

– Haluaisin, että saataisiin tämän syksyn aikana päätökseen nämä neuvottelut, Virkkunen toteaa Uutissuomalaiselle.

Koska kyse on direktiivistä, jokaisen jäsenmaan täytyy saattaa se erikseen voimaan omassa lainsäädännössään. Virkkusen mukaan hyvä tavoite olisi saada muutokset kansallisiin lakeihin ensi vuoden aikana.

Hänen mielestään keskeistä muutoksessa on järjestelmän joustavoittaminen. Palkkatasovaatimuksen alentamisen lisäksi komissio on ehdottanut myös koulutusvaatimuksen keventämistä.

– Enää ei välttämättä edellytettäisi korkeakoulututkintoa, vaan myös korkea pätevyys ja korkea ammatillinen osaaminen riittäisi, Virkkunen kertoo.

Lisäksi parlamentti on esittänyt, että sinisellä kortilla yhdessä EU-maassa oleskelevat työntekijät voisivat nykyistä helpommin liikkua EU-maasta toiseen.

– Pätevät ja korkeasti koulutetut työntekijät voisivat siirtyä toiseen EU-maahan, jos toinen maa hyväksyy heidät, eikä sitä varten tarvitsisi hakea uutta sinistä korttia, Virkkunen sanoo.

Työperäiselle maahanmuutolle selkeä väylä

Uudistus liittyy Henna Virkkusen mukaan siihen ongelmaan, ettei EU:hun ole tarjolla riittävästi laillisia, selkeitä maahantuloväyliä työn perässä muuttaville.

– Nyt tulee paljon turvapaikanhakijoina sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa vaan haluaisivat tulla ennen kaikkea töihin, Virkkunen toteaa.

Parlamentin toiveena on, että myös muuhun työperäiseen maahanmuuttoon kuin korkean tason asiantuntijoiden oleskelulupiin kehitettäisiin yhteinen eurooppalainen järjestelmä.

– Haluaisimme, että myös perustyövoimalle lähdettäisiin laatimaan yhteistä eurooppalaista sisääntuloväylää. Edelleen jokaisella jäsenmaalla on oikeus säädellä itse, kuinka paljon haluaa ottaa työperäisiä maahanmuuttajia, Virkkunen sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .