Eduskunnassa näyttää olevan meneillään seitsenkymppisten joukkopako – onko poliitikolla parasta ennen -päivämäärä?

Politiikka: Iso joukko seitsemänkymppisiä kansanedustajia jättää tulevat vaalit väliin.

Seitsemänkymppisillä kansanedustajilla näyttää olevan meneillään joukkopako eduskunnasta. Viime aikoina varsin moni on ilmoittanut, ettei asetu ehdolle ensi vaaleissa.

Keskustapuolueessa heitä on useita: Kauko Juhantalo, 76, Timo Kalli, 71, Niilo Keränen, 68, Seppo Kääriäinen, 70, Markku Rossi, 62, Tapani Tölli 67 ja Mauri Pekkarinen, 70, ovat ilmoittaneet jättävänsä eduskunnan ensi keväänä. SDP:ssä Keski-Suomen kansanedustaja Lauri Ihalainen, 71, ei lähde enää ehdolle ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, 73, jättää sekä europarlamentin että eduskunnan.

Eduskunnan keski-ikä nuortui viime vaaleissa vuodella ja tulevissa vaaleissa jää nähtäväksi, onko nuoruus äänestäjiä houkutteleva asia. Onko politiikassa jonkinlainen "parasta ennen -päivämäärä", jonka jälkeen poliitikko taputellaan sivuun nuorempien tieltä?

– Näyttää vähän siltä, että koko yhteiskunnassa nuoruus on yhä keskeisempää ja puolueessakin nuoremmat ovat kilpailukykyisempiä. Mutta kyllä eduskunnasta lähtee nyt näiden herrojen mukana valtava määrä kokemusta, osaamista ja verkostoja, pohtii kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.), 62.

Neljä kautta kansanedustajana työskennellyt Paloniemi puntaroi vielä omalta kohdaltaan tulevia vaaleja, mutta ikälopuksi hän ei itseään tunne. Ikäjakaumaa enemmän hän on huolissaan naisten vähäisestä osuudesta keskustan isossa eduskuntaryhmässä.

Sinuhe Wallinheimo (kok), 46, on ilmoittanut olevansa käytettävissä ensi vaaleissa. Mutta aikooko hän olla mukana vielä 70-vuotiaana, jos äänestäjät niin haluavat?

– En missään nimessä! Minulla on tavoitteena käydä vielä kierros yrityselämän puolella. Ihmisen pitää tehdä erilaisia asioita elämässään.

Wallinheimon mielestä ihmisen oma motivaatio ja terveys ovat ikävuosia painavampi tekijä politiikan ammatissa.

– Meillä on eduskunnassa todella hyväkuntoisia yli 70-vuotiaita. Ja nuorempia, jotka eivät ole niin hyvässä kunnossa.

Eduskunnan nuorimpaan ikäluokkaan lukeutuva Petri Honkonen (kesk.), 31, ei ole havainnut, että vanhempien poliitikkojen luopumisessa olisi mukana työntöä. Honkonen itse kokee olevansa vanhan kaartin kanssa samalla aaltopituudella paremmin kuin keski-ikäisten kanssa. Kolme ja puoli vuotta eduskunnassa työskennelleenä Honkonen näkee entistä selvemmin, miten kansanedustajan työ on pitkän matkan juoksua. Nuoruus voi olla myös rasite.

– Erityisesti nuoret naiset joutuvat helposti julkisuudessa koville.

Eduskunnassa yhden kauden (2011–2015) työskennellyt Eila Tiainen (vas.), 72, ilmoittaa lähiaikoina, lähteekö ehdolle tulevissa vaaleissa. Kaupunginvaltuutettu ja hallituksen toinen varapuheenjohtaja ei itse paljoksu ikäänsä. Mutta siitä jaksetaan silti kysellä, miten noin vanha haluaa olla mukana. Vastauksena Tiainen antaa lisää kysymyksiä.

– Jos on terve ja kykenevä ja halu työskennellä, niin miksi ei? Pitäisikö minun istua yksin kotona keinutuolissa kutomassa sukkaa?

Tiainen muistuttaa, että ihmiset elävät nykyään pidempään ja terveempinä.

– Ikäihmisten asiat ovat nyt paljon esillä, olisi hyvä, että he ymmärtäisivät äänestää ikäisiään myös päättäjiksi.

Tiainen on silti myös sitä mieltä, ettei ihmisen pidä missään roikkua liian kauan. Ideat, into ja tuoreus loppuvat jokaiselta.

– Demokratia edellyttää uusiutumista, mutta on oireellista, että näin iso joukko seitsemänkymppisiä nyt lähtee. On kyse arvostuksesta ja ilmapiirimuutoksesta eduskunnassa.

Kansanedustajien keski-ikä on noin 47 vuotta, nuorin edustaja on 27-vuotias Ilmari Nurminen ja vanhin 77-vuotias Pertti Salolainen.

Kommentti: Konkarien lähtö antaa keskustalle kasvojenpesun mahdollisuuden, mutta lisää vaalitappion riskiä

Mauri Pekkarinen jättää eduskunnan: "Aikansa kutakin"

Minne Pekkarinen lähtee ja keitä tulee tilalle?