Eduskuntapuolueiden tavoite kuntavaaleihin: yli 35 700 ehdokasta

Ehdokkaat tulevat puhumaan vaalikentillä etenkin koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveysasioista.

Mikäli eduskuntapuolueiden tavoitteet toteutuvat, niin ne asettavat kevään kuntavaaleihin reilut 35 700 ehdokasta. Sen päälle tulee vielä pienpuolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaat. Vaaleissa on tarjolla noin yhdeksän tuhatta valtuutetun paikkaa, joten valituksi tulee harvempi kuin joka neljäs ehdokas.

Luvut selviävät toimituksemme tekemässä kyselyssä puoluesihteereille.

Edellisissä kuntavaaleissa valittiin noin 9 700 valtuutettua, joten paikkojen määrä on vähentynyt noin seitsemällä sadalla. Valituksi tuleminen on siis nyt monissa kunnissa vaikeampaa kuin edellisellä kerralla.

Puoluesihteerien mukaan valtuutettujen paikkojen väheneminen ei ole juurikaan näkynyt ehdokashankinnassa.

– Se vaikuttaa, mutta pienessä määrin. Suuremmassa määrin epätietoisuutta aiheuttaa hallituksen vatulointi kuntien tulevista tehtävistä, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen kiteyttää.

Suunnitelmien mukaan ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään pian kuntavaalien jälkeen tammikuussa 2018. Näin ollen puolueet joutuvat aloittamaan ehdokkaiden houkuttelun uudelleen aika nopeasti kuntavaalien jälkeen.

– Kyllä kuntavaalit tässä kohtaa kiinnostavat määrällisesti selvästi suurempaa joukkoa, mutta on toisaalta myös niitä, jotka ovat selvästi kiinnostuneempia nimenomaan maakuntavaaliasetelmista. Käsitykseni on, että suurin osa maakuntavaaleissa ehdolle mielivistä on kuitenkin mukana jo nyt kuntavaaleissa, arvioi kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen.

Sote ja koulutus kärkiteemoina

Kuntavaalien ehdokkaat tulevat puhumaan vaalikentillä etenkin koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveysasioista. Ainakin toinen aihealue on mukana lähes kaikkien eduskuntapuolueiden tärkeimmissä vaaliteemoissa.

Kokoomuksen kuntavaaliohjelman kärjet liittyvät perusopetus- ja varhaiskasvatukseen, sote-kokonaisuuteen sekä elinvoima- ja elinkeinopolitiikan kysymyksiin.

– Suomalaisen yhteiskunnan yksi hienoimmista piirteistä on se, että lähes kellä tahansa on elämässään mahdollisuudet päästä lähes mihin tahansa. Tämän perusteet luodaan kunnissa – päivähoidossa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Itse toivon, että kuntavaaleissa keskusteltaisiin mahdollisimman paljon näistä kunnille jäävistä varsin tärkeistä perustehtävistä, sanoo Janne Pesonen.

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska kertoo, että puolue hakee suomalaisilta kuntavaaleissa valtakirjaa viedä maaliin sote- ja maakuntauudistus, jotta ihmisten lääkäriin pääsy, hoito ja hoiva voidaan turvata tasa-arvoisesti koko Suomessa.

– Vaalikeskustelun pitää katsoa tulevaisuuteen. On valitettavaa, että esimerkiksi SDP on valinnut toisen linjan. He repisivät sote- ja maakuntauudistuksen auki. On myös vaikea ymmärtää, miten SDP:n pelottelu yksityistämisellä ja muulla edesauttaa palvelujen turvaamista, minkä pitäisi olla kaikkien puolueiden yhteinen tavoite, Ovaska ihmettelee.

Perussuomalaiset ei ole vielä päättänyt kuntavaalien kärkiteemoja.

– Toivomme, että kuntavaalien alla ylipäänsä nousisi keskusteluun kuntalaisten arkeen vaikuttavat asiat, eli ne joista valtuustoissa nimenomaan päätetään, teroittaa puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

Vihreät huolissaan köyhyydestä

SDP:n pääteemoina ovat sote, koulutusasiat, asuminen sekä nuorten elinolot.

– Tähtäämme siihen, että keskustelussa päästään ytimeen: kuntien tehtävänä on taata tasavertaiset palvelut, korostaa Reijo Paananen.

Vihreät lähtee kuntavaaleihin samoilla kärkiteemoilla kuin viime eduskuntavaaleissa. Ne ovat koulutus, ympäristö, köyhyys ja työ.

– Nuo neljä teemaa ovat asiat, jotka eivät ole menettäneet ajankohtaisuuttaan vähääkään kahdessa vuodessa. Päinvastoin, juuri näissä istuva hallitus on vaalien jälkeen vienyt maata vauhdilla taaksepäin ja tarve muutokselle – positiiviselle, ihmisten ja ympäristön puolta pitävälle, koulutukseen panostavalle ja tätä maata uudistavalle vaihtoehdolle – on huutava, uskoo puoluesihteeri Lasse Miettinen.

Vasemmistoliitto lähtee vaaleihin seuraavilla kärkiteemoilla: hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille, maailman parhaat koulut ja varhaiskasvatus kaikille, kohtuuhintainen asuminen ja hyvä ympäristö sekä parempi työllisyys ja hyvät työehdot.

– Vasemmiston kuntavaaliehdokkaat sitoutuvat tekemään valtuustoissa työtä tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hyvän työelämän eteen, lupaa puoluesihteeri Joonas Leppänen.

KD: päivähoito paremmaksi

Kristillisdemokraatit julkistaa kuntavaaliteemansa Jyväskylässä 28. tammikuuta pidettävässä kuntavaaliavauksessa. Puoluesihteeri Asmo Maanselän mukaan kärkiteemoja ovat sote-uudistus, ikäihmisten nykyistä parempi hoito sekä päivähoidon parantaminen.

– On tärkeää, että hallituspuolueille itsellensä selviää minkälaista sotea ne ovat tekemässä, siksi siitä tulee keskustella. Tämä on viimeinen valtuustokausi, mikä vielä päättää sote-asioista, Maanselkä perustelee.

RKP:n kolme tärkeintä valtakunnallista kuntavaaliteemaa ovat terveydenhuolto, koulutus ja kuntien elinvoimaisuus.

– Toivomme teemoista asiallista ja kuntalaisia kiinnostavaa keskustelua. Sen on perustuttava faktatietoon, vaatii lehdistöpäällikkö Niklas Mannfolk.

Uusimmat

Kotimaa

Useiden viranomaisten verkkosivujen häirintä toi sakot ja 17  000 euron vahingonkorvaukset

Vuorilammen veden pinta jälleen matalalla – katso kuvista, onko tilanne poikkeuksellisen vai ei

Kiikarimies sai sakkoja katseltuaan naapurin ikkunasta sisään yli vuoden – väitti katselleensa oravia ja siilejä

Venla 23, halusi tehdä jotakin yksinäisyydelle – katso videolta tanssiteos, jonka nuori nainen esitti ideoimassaan tapahtumassa Jyväskylässä

Katso kuvat uhkaavasta tulipalosta keuruulaisella hevostilalla – ihmiset ja eläimet selvisivät säikähdyksellä

Massiivinen poliisioperaatio Pihtiputaalla, helikopteri ja armeijan ajoneuvo paikalle – tilanne raukesi itsestään ja koko tapahtuma saattoi perustua väärinkäsitykseen

Jyväskylää ajetaan Suomen pääkaupungiksi – yllättävän kansalaisaloitteen takana vantaalainen ja siilinjärveläinen

Vedet virtaavat taas lupaavasti – pohjavesipinnat ovat yhä keskimääräistä alempana, mutta kaivot alkavat täyttyä

Rokotevastaisuus lisääntyy Euroopassa – tuhansia sairastui tuhkarokkoon viime vuonna

Saimaannorpan kuutteja löytyi alkukevään laskennassa 63 – määrä voi vielä kasvaa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.