Viime talvi oli poikkeuksellisen synkkä – näin vähän aurinko paistoi

Eipä paljoa aurinkoa näkynyt. Tämä arkihavainto viime talvelta on yllättävän osuva ainakin tämän talven osalta. Tämä käy ilmi Ilmatieteen laitoksen mittausasemien tilastoista, joista selviää auringonpaisteen täsmällinen määrä paikkakunnittain. Tilastot kokosi yhteen Karjalainen.

Jyväskylässä aurinko paistoi vuoden 2014 joulukuusta vuoden 2015 helmikuuhun yhteensä 41,4 tuntia. Tämä on toiseksi vähiten Jyväskylän mittausaseman historiassa.

Tuntimäärä tarkoittaa jokaiselle talven päivälle tasan jaettuna sitä, että aurinko paistoi päivässä vähemmän kuin puoli tuntia. Tai sitä, että viikossa aurinko paistoi vain reilun kolmen tunnin verran.

Jyväskylässä aurinkoa nähtiin viime talvena vähemmän kuin esimerkiksi Rovaniemellä, Kouvolassa, Sotkamossa, Kuopiossa, Oulussa tai Sodankylässä.

Seinäjoen Pelmaalla paistoi kolmen kuukauden aikana kaikkein vähiten: vain 20,4 tuntia ja Ilomantsin Mekrijärvellä 36,7 tuntia. Seinäjoella paistaa normaalitalvina keskimäärin 118 tuntia, joten viime talvi oli poikkeuksellisen pimeä ja synkeä.

Pimeys alkoi viime vuonna jo marraskuussa.

Kotkassa kaksi tuntia

Toissa talvi ei ollut paljoakaan valoisampi Jyväskylässä. Joulukuusta 2013 helmikuuhun 2014 aurinko paistoi Jyväskylässä yhteensä 53,3 tuntia.

Mutta oli sitä synkeämpiäkin paikkoja: Kotkassa aurinko paistoi kolmen kuukauden aikana vain kaksi tuntia (vuosien 1981–2010 keskiarvo on 132 tuntia), Rovaniemellä yhdeksän tuntia (keskiarvo 75 tuntia) ja Sodankylässä kaksitoista (75 tuntia).

Suomen talvikuukausiksi määritellään joulukuu, tammikuu ja helmikuu.

Lämpötilallakin on merkitystä, toteaa filosofian tohtori, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja.

– Leutoina talvina on tyypillisesti vähän auringonvaloa ja kylminä paljon. Tämänvuotinen talvi oli hyvin leuto, joten auringonpaisteen vähäisyys sopii hyvin kuvaan.

Mitenkäs jatkossa?

– Ilmaston muuttuessa pilvisyyden ennustetaan lisääntyvän vuoden talvipuoliskolla. Jos päästöt jatkavat kasvuaan, auringonsäteilyn arvioidaan vähentyvän noin 15 prosentilla sadassa vuodessa, joskin eri mallien tulokset poikkeavat toisistaan aika lailla. Muutos on kuitenkin hidas, joten se ei mielestäni ainakaan isosti selitä viime talvien auringottomuutta. On vain sattunut tällaista säätyyppiä, joka suosii pilvisiä kelejä.