Eläinlääkäri: Ulkomaiset koiratarhat ovat resistenssihautomoita – Rescue-koirajärjestöt ottavat resistenssin vakavasti

Tuontikoirien tuomat vastustuskykyiset bakteerit leviävät Suomen koirapopulaatiossa.

Dosentti Merja Rantala pitää koirien tuomista ulkomaisilta koiratarhoilta turhana riskinä, sillä niillä koiria on pienessä tilassa paljon ja hygieniassakin on hänen mukaansa usein parantamisen varaa.

– Jos hoitohygienia on huono ja oireita lääkitään antibiooteilla, myös antibiootti- ja tartuntapaine on kova. Ne paikat ovat resistenssihautomoita!

Rantala pitää selvänä, että tuontikoirien tuomat vastustuskykyiset bakteerit leviävät Suomen koirapopulaatiossa.

– On vähän eri asia, jos ihmisellä on ESBL-bakteeri, kun ihmiset eivät kadulla toistensa peppuja nuole tai kakkakasoja nuuski. Koirille tämä taas on luontaista käyttäytymistä. Toisaalta koirat ovat tiiviissä kontaktissa ihmisiin ja väistämättä pusuttelevat omistajiensa kanssa ja niitä rapsutellaan.

Eri yhdistykset välittävät ulkomaisilta tarhoilta niin sanottuja rescue-koiria. Yhdistyksistä kerrotaan Uutissuomalaiselle, että ne ottavat resistenssin vakavasti.

– Emme enää luovuta koiria alle kouluikäisten lasten perheisiin tai henkilöille, joilla on jokin sairauden vuoksi alentunut vastustuskyky. Kotiehdokkaita ohjeistetaan mm. ulosteen keräämiseen ja käsihygieniaan liittyvissä asioissa, kertoo Viipurin koirat ry:n puheenjohtaja Aino Arjas.

Parhaillaan yhdistys selvittää superbakteerien yleisyyttä venäläisillä tarhoilla ja sieltä Suomeen tulleilla koirilla. Eviran löytämä bakteeri on yhdistyksen käsityksen mukaan tullut rehun mukana.

Arjas arvioi, että terveystilanne on koiratarhoilla parempi kuin kaupalliseen voittoon tähtäävissä koirakasvattamoissa eli niin sanotuissa pentutehtaissa.

Muissakaan yhdistyksissä ei uskota rescue-koirien lukeutuvan merkittävimpiin antibioottiresistenssin levittäjiin.

– Adoptioiden vuositaso kauttamme on tällä hetkellä noin 500 koiraa/vuosi. Löytyneitä multiresistenttejä löydöksiä on tullut esiin viiden vuoden aikana muutamia. Emme kuitenkaan vähättele ongelmaa lainkaan, on varmasti selvää, että tarhaolosuhteissa kaikki bakteerit leviävät herkästi, sanoo toiminnanjohtaja Salla Honkapää Rescueyhdistys Kulkureista.

Koiria autetaan myös paikan päällä

Merja Rantalan mukaan koirien siirto tarhoilta Suomeen on yksittäisen koiran kannalta hyvä asia, mutta hän toivoisi katseiden kääntämistä populaatiotasolle. Hänestä raha kannattaisi laittaa eläinsuojelutyöhön ja koirien olojen parantamiseen alkuperämaassa.

Rescue-yhdistyksistä kerrotaan, että ne tekevätkin paljon työtä koirien kotimaissa.

– Kulkurien jatkuvissa sterilointiprojekteissa Romaniassa on steriloitu tänä vuonna yli 5 000 eläintä ja koko viiden toimintavuotemme aikana reilusti yli 10 000. Se tarkoittaa satoja tuhansia syntymättä jääviä kodittomia eläimiä ja on ainoa tapa pysäyttää koirapopulaatioiden kasvu lopullisesti. Lisäksi teemme paikallisesti valistustoimintaa, niin paikallisille eläinsuojelijoille ja eläinlääkäreille, kuin myös kouluvalistusta lapsille koirien kohtelusta ja sterilointien merkityksestä. Sterilointien ja valistuksen lisäksi järjestämme erilaisia eläinten hyvinvointia edistäviä projekteja paikan päällä, kuten pian kaksi vuotta jatkunut uuden tarhan rakennusprojekti Carpe, kertoo Kulkureiden Salla Honkapää.

Pelastetaan koirat ry:n varapuheenjohtaja Pia Kaikkonen kertoo, että yhdistys ei tällä hetkellä välitä rescue-koiria, koska on vastikään vaihtanut yhteistyötarhaa ja toimintamaata.

– Tarha Romaniassa saatiin hyvälle tolalle. Siellä lähdettiin nollasta. Toimintaperiaatteemme on, että yritämme auttaa siellä, missä olosuhteet ovat huonoimmat. Nyt meillä on uusi yhteistyötarha Kroatiassa.

Viipurin koirien Aino Arjas sanoo, että kansainväliset koira-adoptiotkin ovat välttämättömiä, jotta tarhoille saadaan tilaa. Paikallisia koteja ei hänen mukaansa ole riittävästi tarjolla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .