Eläkeläiset ovat mahtava mutta lempeä poliittinen voima – "Vaikutus politiikkaan ei ole ollut riittävää"

Suomen mahtavin väestöryhmä näyttäisi olevan politiikassa lempeä jättiläinen. Jos se olisi yhtenäisesti jotakin mieltä, se voisi sormeaan kohottamalla viitoittaa Suomen suunnan vuosikymmeniksi eteenpäin. Noin joka neljäs suomalainen on vanhuuseläkkeellä. Viime vuoden lopussa heitä oli noin 1,3 miljoonaa.

Toistaiseksi eläkeläiset eivät ole nousseet vaatimaan yhdessä lisää hyvää itselleen. Esimerkiksi taitetun indeksin poistamista ei Eläkeläisliittojen etujärjestö (Eetu) ole aktiivisesti ajanut, eivätkä ikäihmisten etuja varta vasten ajavat eläkeläispuolueet ole vaaleissa menestyneet. Eduskuntavaalitutkimuksen ja Tietoykkösen laskelmien mukaan eläkeläisväestö äänestää eniten vanhoja, suuria yleispuolueita: SDP:tä, kokoomusta ja keskustaa.

Vaikka eläkeväestön määrä kasvaa, politiikka ei ole viime vuosina suosinut mitenkään erityisesti juuri tätä ihmisryhmää. Eri hallitusten toimesta eläkeindeksejä on Suomessa viime vuosina leikattu, taitettu tai jäädytetty, terveyskeskusten vastaanotoille on yhä monin paikoin vaikea päästä, ja verotuskin eläkeläisellä voi tuloista riippuen olla jopa tiukempaa kuin työikäisellä.

Jyväskylän torilla tiistaina kahvia hörppineet eläkeläiset Teppo Riihimäki, Timo Mäkinen ja Raimo Huovila ovat huolissaan erityisesti köyhien eläkeläisten toimeentulosta.

– Kyllä pieniä eläkkeitä olisi syytä korottaa. Joka on pelkän kansaneläkkeen varassa, ei voi olla muuta kuin köyhä, Mäkinen sanoo.

Myös julkiset terveyspalvelut ja kovat lääkekulut saavat miehiltä moitteita.

Vaikutus politiikkaan "ei riittävä"

Eetun ja Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen huomauttaakin, että väestöryhmän kokoon nähden eläkejärjestöjen vaikutus politiikkaan ei ole ollut riittävää. Eräänä syynä Ikonen pitää sitä, että eläkeläiset eivät ole yhtenäinen joukko, vaan kirjavaa sakkia eri poliittisine katsantoineen.

Myös tietynlainen häveliäisyys ja ylisukupolvinen ajattelu kuvaa eläkejärjestöjen toimintaa.

– Eläkeläiset eivät ole ihmisryhmä, joka pyrkii vain kahmimaan etuisuuksia itselleen. Tutkimukset osoittavat, että mitä pidempi elämänkokemus ihmisellä on, sitä enemmän korostuu solidaarinen kokonaisvastuu, Ikonen korostaa.

– Emme käy sukupolvisotaa, mutta toivomme, että eläkeläiset saavat ansaitsemansa arvostuksen ja aseman, normaalin kohtelun, hän lisää.

Mutta mitä eläkejärjestöt sitten haluavat? Ikonen kertoo, että tulevien eduskuntavaalien yhteisiä tavoitteita vasta hahmotellaan Eetussa. Joitakin niistä hän pystyy kuitenkin sanomaan heti kättelyssä. Myös eläkejärjestöjen tämän hetken suurin huolenaihe on eläkeläisköyhyys. Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtajan Simo Paassillan mukaan virallisen köyhyysrajan (60 prosenttia mediaanitulosta) alapuolella oli viime vuoden lopulla yli 170 000 eläkeläistä.

Eläkeläisköyhyyttä vähentävinä toimina Ikonen nostaa erityisesti kansaneläkeindeksin leikkausten ja jäädytyksen lopettamisen.

– Palveluiden turvaaminen esimerkiksi sote-uudistuksessa on meillä kakkosasia. Lisäksi verotuksessa eläkeläisten kohtelu pitäisi saattaa samalle tasolle kuin työelämässä olevilla, Ikonen summaa.

Paassilta peräänkuuluttaa erillistä toimenpideohjelmaa köyhyyden poistamiseksi.

Taitettu indeksi ei herätä intohimoja

Yllättävää kyllä, taitetun indeksi poistaminen ei ole Eläkeläisliittojen etujärjestön Eetun päätavoite, vaikka epäkohta nousee kahvipöytäkeskusteluissa ja mielipidekirjoituksissa esiin.

– Taitetun indeksin poistamista on Eetussa käsitelty, mutta siihen ei ole haluttu puuttua. Ennemminkin on pohdittu, pitäisikö sen indeksin rakenne olla jokin muu kuin 80–20. Tarkkaa tavoitteen asettelua ei vielä ole, mutta yleinen hyväksyntä on indeksin muuttamisesta 70–30-suuntaan. Asiasta keskustellaan syksyllä, Eetun puheenjohtaja Raimo Ikonen sanoo.

Taitettu indeksi tarkoittaa käytännössä sitä, että työeläkkeiden indeksikorotuksiin vaikuttaa hintojen nousu (kuluttajahintaindeksi) 80 prosenttia ja palkkojen nousu 20 prosenttia. Aiemmin työeläkkeissä käytettiin pelkkää palkkatasoindeksiä. Esimerkiksi ex-kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) ajoi jokin aika sitten kansalaisaloitteessaan sitä, että työeläkkeen korotuksessa siirryttäisiin takaisin käyttämään palkkatasoindeksiä. Kiljusen esitystä ei kuitenkaan hyväksytty eduskunnassa.

Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL) puheenjohtaja Simo Paassilta huomauttaa, että taitetun indeksin poistaminen ei ratkaise eläkeläisköyhyyttä, vaan siihen tarvitaan kansaneläkkeen perusosan tuntuva korottaminen. Prosenttikorotuksina annettavat indeksikorotukset päinvastoin lisäävät euromääräisiä tuloeroja, eivätkä kavenna niitä.

Lisäksi Paassilta korostaa, että asiantuntijoiden mukaan eläkerahastot hupenisivat taitetun indeksin poistamisella muutamassa kymmenessä vuodessa nollaan.

EKL onkin viime aikoina nostanut esille uuden vaihtoehdon, jolla nostettaisiin kaikkein pienimpiä eläkkeitä. Mallissa nykyinen eläkkeiden indeksikorotus korvattaisiin korotuksella, josta esimerkiksi 2/3 olisi kiinteää euromääräistä osaa, ja 1/3 prosenttikorotusta.

Lisää rahaa ei Paassillan mukaan tarvittaisi, vaan malli hoituisi nykyisen indeksikorotuksen hinnalla.

– Malli olisi kustannusneutraali, ja se antaisi eniten pienituloisille eläkeläisille.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .