Eläkeläiset varautuvat vanhuuteen vaihtamalla asuntoa

Moni haluaa muuttaa erityisesti vanhuksille suunniteltuun asuntoon hyvissä ajoin ennen toimintakyvyn heikkenemistä.

Eläkkeelle jäävistä lähes joka toinen arvioi muuttavansa kymmenen vuoden sisällä. Moni haluaa muuttaa erityisesti vanhuksille suunniteltuun asuntoon hyvissä ajoin ennen toimintakyvyn heikkenemistä, ilmenee eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kyselystä. Verkkokyselyyn vastasi vajaat 700 ihmistä, jotka olivat saaneet vanhuuseläkepäätöksen viime loka–joulukuussa.

Kyselyn mukaan harva on valmis vaihtamaan paikkakuntaa. Etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat haluavat pysyä nykyisellä paikkakunnallaan.

Joka kolmatta eläkkeelle siirtyvää kiinnostaa yhteisöllinen asuminen. Kyselyn mukaan pääkaupunkiseudulla asuvista naisista yhteisöllinen asuminen kiinnostaa jopa joka toista. Yhteisöllisessä asumisessa eläkeläisiä houkuttavat muun muassa turvallisuuden tunne ja mahdollinen apu arjen toimissa.

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan sitä, että omien asuntojen lisäksi on yhteisiä tiloja, joiden käytöstä sovitaan yhdessä.

Yhteisössä pitää sietää erilaisuutta

Yhteisöllisyys voi pidentää ikää. Neurologi Markku T. Hyypän mukaan tutkimukset osoittavat, että keskinäinen sosiaalinen luottamus lisää elinvuosia. Hyyppä korostaa, että tärkeää on toimia yhdessä eri tavoin ajattelevien kanssa.

Ilmarisen kyselyyn vastanneista kuitenkin harva voisi ajatella jakavansa arkeaan kenen kanssa tahansa. Moni toivoo asuinyhteisön jäseniltä samansuuntaista ajatusmaailmaa.

Erilaiset ihmiset ovat todellisuutta espoolaisen Helena Allahwerdin yhteisöllisessä taloyhtiössä.

– Erilaisuuden sietäminen on tärkeää. Ja se, ettei rajata ihmisiä pois, vaan kohdataan heidät, Allahwerdi sanoo. Hän on puheenjohtajana Toimivat Seniorit -yhdistyksessä, joka perustettiin tavallisessa kerrostalossa vuonna 2008.

Allahwerdin mukaan yhdistyksen tavoitteena on sosiaalisen pääoman pitäminen aktiivisena. Se tapahtuu järjestämällä harrastustoimintaa pienryhmissä. Seitsemäntoista ryhmän joukossa ovat esimerkiksi kulttuuri-, sauna- ja vesijuoksupiiri.

Ennen leskeksi jäämistään Allahwerdi oli puolisonsa omaishoitaja yli neljä vuotta. Hän jatkaa elämäänsä yhteisöllisessä talossa eikä haikaile muualle.

– Aion kuolla siellä.

Korttelisaunat voivat olla tulevaisuutta

– Yhteisöllinen asuminen kuplii pinnan alla, sanoo tutkija Jouni Vatanen Ilmarisesta. Vatanen ja Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski toivovat yhteisöllisyyden näkemistä nykyistä laajemmin.

Rajakoski huomauttaa, että nykyisin kaupunki määrää esimerkiksi rakentamaan jokaiseen taloon tietyt yhteiset tilat. Niin ei tarvitsisi olla, jos koko korttelilla tai jopa laajemmalla alueella olisi isompia yhteisiä tiloja ja toimintoja. Näitä voivat olla vaikkapa saunat, keittiöt ja erilaiset harrastusvälineet.

– Taivas on kattona, Rajakoski sanoo.