Saunominen, joulupukki, vappu... – Suomalaisen elävän perinnön luetteloon pääsi 52 kohdetta

Valinnat kohteista teki Museovirasto ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaraati.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 52 kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Valinnat listan kohteista teki Museovirasto ja aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaraati. Hakemuksia listalle tuli vajaat sata.

Suurin osa listalta löytyvistä kohteista ovat kaikille suomalaisille tuttuja perinteitä, kuten saunominen, suomalainen joulupukkiperinne ja työväen vappu.

Listalle mahtuu kuitenkin myös monia paikallisiakin perinteitä. Keski-Suomesta luetteloon on päässyt maistereiden promovoiminen eli yliopiston juhla, jossa "maisterit ja tohtorit juhlivat suorittamiaan tutkintojaan arvokkaissa puitteissa".

Promootiota juhlitaan aina usean päivän ajan ja siihen liittyy paljon oppineisuutta ja sivistystä korostavia ykistyiskohtia ja symboliikkaa, kuten tohtorin miekan hiominen. Yliopistosta ja tiedekunnasta riippuen juhlia järjestetään 2–10 vuoden välein.

Akateemisen juhlan perinne juontaa juurensa 1600-luvulta, ja maistereita promovoidaan ainoastaan Suomessa.

Maisteripromootion saamista Elävän perinnön kansalliseen luetteloon hakivat Jyväskylän yliopiston lisäksi Helsingin yliopiston alumniyhdistys ja Taideyliopisto.

Kalakukkoa, joulurauhan julistus ja laihialaisvitsit

Paikallisiista perinteistä listalle nousi myös muun muassa Turussa pidettävä joulurauhan julistus. Vaikka vastaavia julistuksia järjestetään myös muissa kaupungeissa, joka joulu televisioitava Turun julistus koetaan monille suomalaisille tärkeänä jouluperinteenä. Jouluaattona puoliltapäivin pidettävään julistukseen liittyvän kaavan osia ovat muun muassa  Jumala ompi linnamme –virsi, julistuksen lukeminen, Maamme-laulu ja Porilaisten marssi. Turun joulurauhan julistuksen perinne on elänyt katkeamattomana 700 vuoden ajan.

Ruokakulttuuriin liittyviä perinteitä listalla on kolme: Satakunnan maakuntaherkku Euran rinkilä, savolaisten kalakukko sekä suomalainen olutkulttuuri.

Pääsipä listalle myös laihialaiseen nuukuus ja siitä vuosien saatossa keksitys lukuisat vitsit. Perustelujen mukaan niillä kerrotaan olevan vahva identiteettimerkitys pienelle paikkakunnalle.

–lmiö on mukautunut nykyaikaan ja perinnettä hyödynnetään esimerkiksi alueen matkailussa ja markkinoinnissa. Suullinen kertomaperinne on kansallista, nuukuusmaine ja sen hyödyntäminen paikallista, perusteluissa kirjoitetaan.

Kaikki 52 luetteloon nimettyä perinteet löytyvät listattuna osoitteesta www.aineetonkulttuuriperinto.fi.

Seuraavan kerran kansallista luetteloa päivitetään aikaisintaan vuonna 2019. Kansallisesta luettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .