Elintarviketyöläisten pomo puolustaa maataloustukia ja uskoo kotimaisen ruoan tulevaisuuteen – auringonlaskun ala työllistää yli 340 000 ihmistä

Elintarvikealalla on käynnissä samanlainen murros kuin paperiteollisuudessa aiemmin. Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen korostaa, että auringonlaskun ala on nousemassa tulevaisuuden alaksi.

– Yksikään EU-maa, jolla on omaa elintarviketuotantoa, ei ole siitä luopunut ja ajatellut, että yhteismarkkinoiden kauppa turvaisi sen, Kuntonen sanoo.

Kuntosen mukaan jatkossa tullaan näkemään ruuan hintamuutoksia. Kuivuus tai ympäristökatastrofi isoilla viljan satoalueilla nostaa maailmanmarkkinahintoja ja silloin ei ole enää saatavilla halpoja viljaeriä.

Kuntonen pitääkin maataloustukia äärettömän tärkeinä, sillä niillä turvataan kotimaista tuotantoa ja ne mahdollistavat alan kasvun.

– Tukikeskustelussa unohtuu se, että kyse ei ole alkutuotannosta. Sen takana on jalostava teollisuus ja koko ketjussa on iso määrä työpaikkoja, yli 340 000.

Hän kysyy, onko ruoka sellainen tuote, jota kannattaa kuskata maahan toiselta puolelta maapalloa kuten elektroniikkatuotteita, jos sitä voidaan tuottaa itse.

Elintarviketyöläisten nokkamies pitää itse suomalaista ruokaa kohtuuhintaisena ja arvostelee halpuuttamiskampanjoita.

– Halpuuttamisen ongelmana on se, että se antaa mielikuvan, että ruoka on kallista ja toisaalta se myös leimaa ruuan arvostusta.

Kuntosen mukaan ruuan hintaa pitää vertailla kansalaisten ostovoimaan.

– Ja silloin täytyy rehellisesti sanoa, ettei ruoka ole Suomessa kallista. Sekin on huomioitava, että ruuan hinnan sisällä on ruokaturvallisuus ja se, että Suomessa alan työntekijöillä on asialliset työehdot.

Maataloustuottajien keskusliitto on korostanut, että kauppa nappaa ruuan hinnasta suurimman siivun. Kuntonen on sama mieltä.

– Kyllä suurin hyötyjä on se, jolla on ketjussa suurin painoarvo ja se on vähittäistavarakauppa. Se on kiistatonta.

Hän toivoo, että keskustelu hyvistä kauppatavoista jatkuu, sillä nyt alalla on liikaa sanelua.

Kuntosen mukaan monissa Euroopan maissa elintarvikealan työntekijöiden työolot ovat todella ankeat, mutta niistä puhutaan julkisuudessa vähän. Hän kertoo, että suomalaisissa kaupoissa on nähty halpaa saksalaista sianlihaa, jonka takana on surkeita ihmiskohtaloita. Suomeen tuodaan myös lihaa maista, joissa työnantaja ei ole vakuuttanut työntekijöitä tapaturman varalle.

– Saksassa on valtavia eroja ihmisten työehdoissa. Saksa hyödyntää vanhan Itä-Euroopan alueelta tullutta työvoimaa. Sieltä vapautui isot määrät lihanjalostusalan työntekijöitä. Tilanne aiheutti sen, että Saksan ay-liike joutui vaatimaan minimipalkkalakia. Tämän jälkeen työntekijät joutuvat maksamaan työvaatteiden pesusta, veitsistä ja niiden teroittamisesta.

Toisena ongelmana Kuntonen pitää eläinten kuljetuksia maasta toisen. Tanskassa on paljon porsitussikaloita, mistä ne kuljetetaan Saksaan kasvamaan. Lopulta ne saatetaan viedä Romaniaan teurastettaviksi.

Kuntonen muistuttaa, että kaikella sillä on hintansa, että työntekijöillä on tolkulliset työehdot ja ruokaturvallisuus on korkealla tasolla. Hän korostaa, että suomalaisessa lihassa antibioottitasot ovat erittäin alhaiset.

Kuntonen kertoo, että suomalaisten ostotottumukset suojaavat kotimaisia tuotteita verrattuna Ruotsiin. Suomessa ostetaan paljon eineksiä ja lihajalosteita tuoretiskeiltä. Ruotsissa syödään paljon pakasteita, missä kansainvälinen kilpailu on erittäin kovaa.

Kuntonen menee viikonloppuna Suonenjoelle paikallisen ay-osaston 50-vuotisjuhliin. Hän muistuttaa, että elintarvikeala tarjoaa teollisia työpaikkoja eri puolilla Suomea ja on monilla paikkakunnilla merkittävä työllistäjä.

"Tässä kuussa Suomi, ensi kuussa Puola"

Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen mukaan kaupan omien tuotemerkkien valmistus lisää epätyypillisten työsuhteiden käyttöä ja ne ovat jatkuva väännön kohde.

– Monasti käytetään hyväksi ihmisten vaikeaa työmarkkina-asemaa eikä vierasteta työehtosopimuksista laistamista. Se on vakava ja iso ongelma.

Kuntonen kertoo, että alan yrityksissä on ollut tänä vuonna useita merkittäviä yt-neuvotteluja, joiden seurauksena alan työpaikat ovat vähentyneet sadoilla. Toisaalta alan tulevaisuuden näkymät ovat hyvät ja uusia työpaikkoja syntyy.

– Irtisanomiset liittyvät osittain päivittäistavarakaupan tapaan toimia, kaupan omien tuotemerkkien valmistukseen ja niiden kilpailuttamiseen. Kun joku yritys häviää kilpailutuksen, se joutuu vähentämään työvoimaa ja kilpailutuksen voittajalla on nopea tarve saada lisää työvoimaa.

Kuntosen mukaan niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin elintarvikealan yritykset yrittävät luoda mielikuvaa tuotteen kotimaisuudesta eli "pesevät ne kotimaisiksi", vaikka tuote on valmistettu ulkomailla. Siksi Kuntonen kehottaa etsimään pakkauksesta aina valmistusmaan.

Hän antaa tunnustusta kaupalle siitä, että kaupan omista merkeistä valmistusmaa löytyy, mutta se vaihtelee.

– Jos siellä lukee tässä kuussa Suomi, se voi olla ensi kuussa Puola, koska valmistuserät kilpailutetaan. Lyhin valmistusjakso on neljä kuukautta, pääasiassa se on puoli vuotta tai vuosi

Kuntonen kertoo, että liitto on samalla asialla maataloustuottajien kanssa, mutta järjestöillä on yksi painoero.

– MTK:lle on tärkeä raaka-aineen alkuperämaa, meille se, missä tuote on valmistettu.

Kuntonen vastustaa jyrkästi hallituksen pyrkimyksiä helpottaa työntekijän irtisanomista pienissä yrityksissä. Samalla hän kritisoi Suomen yrittäjien toimintaa.

– Tästä maasta löytyy jonkin verran yrityksiä, joissa saatetaan sanoa, ettei tarvitse tulla töihin, jos olet ammattiliiton jäsen. Tämä on lisääntynyt tämän hallituksen aikana, Kuntonen sanoo ja jatkaa.

–  Suomen yrittäjät on suuntautunut järjestäytymistä vastaan, vaikka he ovat itse järjestäytyneet yrittäjäjärjestöksi, Kuntonen sanoo ja jatkaa, että valtaosa alan yrityksistä toimii hyvin ja arvostaa järjestäytymistä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .