"En voi hyväksyä sitä, että sokeasti tottelemme määräyksiä" – jyväskyläläinen hammaslääkäri kieltäytyi influenssarokotuksesta, nyt hän elää irtisanomisuhan alla

Jyväskyläläinen erikoishammaslääkäri Liisa Berndt on paraikaa opintovapaalla pakon sanelemana. Hän on kieltäytynyt ottamasta influenssarokotusta.

Viime vuoden maaliskuussa astui voimaan tartuntatautilain muutos. Lain 48. pykälä vaatii, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän on otettava tuhkarokko-, hinkuyskä ja vesirokkorokotus sekä kausi-influenssarokotus, jos työntekijä työskentelee riskiryhmien parissa.

Berndt työskenteli Jyväskylän avosairaanhoidossa protetiikan erikoishammaslääkärinä. Hän on ottanut kaikki muut rokotukset, mutta influenssarokotuksesta hän kieltäytyi, sillä hän ei ole saanut perustetta siihen, miten hänen rokottamisensa parantaisi potilasturvallisuutta.

– Useat influenssarokotustukimukset kyseenalaistavat rokotuksen tehon. En voi hyväksyä sitä, että sokeasti tottelemme määräyksiä, joille ei löydy vankkaa tieteellistä perustetta, puhumattakaan siitä, että laki on ristiriidassa perustuslain kanssa Berndt väittää.

Berndtin mukaan kaupunki on uhannut häntä irtisanomisella, sillä kaupungilla ei ole ollut halua tarjota korvaavaa muuta työtä, jossa rokottamaton hammaslääkäri voisi työskennellä. Myös Berndtin palkanmaksu lopetettiin. Siksi Berndt itse ehdotti opintovapaata. Hän toivoo, että ongelmallinen tartuntatautilain pykälä muutettaisiin opintovapaan aikana ja hän voisi palata töihinsä.

Vielä viime syksynä näytti siltä, että ongelmallista tartuntatautilain pykälää muutetaan. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi tuolloin, että lakia muutetaan niin, että "kenellekään ei jää epäselväksi, että rokotuksesta kieltäytyminen ei ole peruste irtisanoa työntekijää" (Ksml 23.9.2018).

Sitten vastaan tuli vuoden vaihteen lakiruuhka, ja lopulta hallituskin kaatui. Pykälä jäi muuttamatta. STM:n hallitusneuvos Liisa Katajamäki sanoo, että lähtökohta on kuitenkin se, että rokotusten ottaminen on vapaaehtoista.

Voiko sitten työnantaja irtisanoa, jos joku kieltäytyy ottamasta rokotteen?

– Siihen meillä ei ole toimivaltaa puuttua. Se on työnantajan päätös, ja tuomioistuin viime kädessä ratkaisee, onko irtisanomisperuste olemassa vai ei, Katajamäki sanoo.

Hammaslääkäriliitossa henkilöstön rokotusten puolesta liputetaan potilasturvallisuuden nimissä.

– Rokotuksen ottamatta jättäminen ei silti saisi olla irtisanomisperuste, Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry sanoo.

Kunnat ovat ihmeissään, miten lakia pitäisi nyt noudattaa. Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä sanoo, että kaupunki on pahassa välikädessä, kun toisaalta laki velvoittaa siihen, että kaupunki voi käyttää määrätyissä tiloissa vain rokotettua henkilöstöä, toisaalta ketään ei voida pakottaa ottamaan rokotuksia.

Toistaiseksi kaupunki ei ole irtisanonut ketään.

– Kieltäytymisiä on ollut tartuntatautilain rokotevelvoitteen piirissä olevaan henkilöstömäärään nähden hyvin vähän. Mutta jos korvaavaa työtä ei ole löydettävissä, voi irtisanominenkin tulla viimesijaisena keinona käyttöön, Aroheinä aprikoi.

KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas toivoo, että seuraava eduskunta tarttuisi tartuntatautilain ongelmapykälän muuttamiseen ensimmäisinä töinään. Väliaikana hän pitää Jyväskylän tapaista tuumaustauko-ratkaisua hyvänä vaihtoehtona irtisanomiselle.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .