Enemmistö EU-vaalien ehdokkaista ei purkaisi Venäjä-pakotteita – "Tilanne on yhä lähempänä Venäjän todellista miehitystä"

Kaksi kolmesta (64 prosenttia) Uutissuomalaisen vaalikoneeseen vastanneista EU-vaalien ehdokkaista ei peruisi edes osittain EU-maiden Venäjälle asettamia pakotteita.

Yksi kolmesta ehdokkaasta (33 prosenttia) kuitenkin on samaa mieltä väitteen ”EU-maiden Venäjälle asettamat talouspakotteet pitäisi perua ainakin osittain”.

EU-maat asettivat Venäjälle talouspakotteita Venäjän miehitettyä Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014. Sen jälkeenkin pakotteita on kiristetty, koska Venäjän katsotaan ylläpitävän sotatilaa Itä-Ukrainassa.

"Talouspakotteita tulisi päinvastoin lisätä"

Eniten Venäjälle asetetuista talouspakotteista pitävät kiinni vihreiden, kokoomuksen, SDP:n, RKP:n ja vasemmistoliiton vaalikoneeseen vastanneet ehdokkaat.

Vihreiden ehdokkaista yksikään ei peruisi edes osittain pakotteita.

– Talouspakotteita tulisi päinvastoin lisätä, jotta Venäjä esimerkiksi korjaisi ihmisoikeusrikkomuksensa ja lopettaisi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vainoamisen Tshetsheniassa. EU:n tulisi asettaa pakotteita myös muille ihmisten perusoikeuksia rikkoville maille, ehdottaa Miikka Keränen.

Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala muistuttaa, etteivät Venäjän Ukrainan-vastaiset toimet suinkaan ole vähentyneet.

– Venäjä päätti heti Ukrainan presidentinvaalien jälkeen helpottaa Itä-Ukrainan asukkaiden mahdollisuutta saada Venäjän passi. Tilanne on yhä lähempänä Venäjän todellista miehitystä, jonkalaisia on myös Georgiassa ja Moldovassa.

Kokoomuksen 18 vastanneesta ehdokkaasta vain yksi lieventäisi pakotteita.

– Venäjä-pakotteet voidaan perua vasta sitten, kun Venäjä kunnioittaa itse neuvottelemaansa Minskin sopimusta. Venäjä ei ottanut Krimiä itselleen ”vahingossa” vastoin kansainvälistä oikeutta: se testasi kansainvälistä oikeutta ja mahdollisuuksiaan toimia sen vastaisesti. Tällä pitää olla seuraukset. Tämän pitäisi olla erityisesti meille suomalaisille selvää, muistuttaa europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.

Myös SDP:n ehdokkaat yhtä lukuun ottamatta pitävät kiinni pakotteista.

– Pakotteet voidaan ja pitää purkaa siinä kohtaa, kun niiden asettamisen syyt ovat väistyneet, muistuttaa Kaisa Penny.

RKP:n ehdokkaista vain yksi ja vasemmistoliiton ehdokkaista kaksi lieventäisivät pakotteita.

"Suomalainen maanviljelijä ei ole syyllinen"

Perussuomalaisten vastanneista ehdokkaista viisi on pakotteiden lieventämisen kannalla mutta kymmenen ei niitä helpottaisi.

– Pakotteiden tarkoitus ei tulisi olla se, että Suomi joutuu kärsimään muita maita enemmän. EU:n pitäisi ottaa tämä päätöksenteossaan huomioon, huomauttaa kansanedustaja Laura Huhtasaari.

Sen sijaan keskustan ehdokkaista reilu puolet (yhdeksän 17:stä) olisi valmis lieventämään pakotepolitiikkaa. Useat nostavat esille sen, että Venäjän vastapakotteet ovat iskeneet Suomen maatalouteen.

– Mitä hyötyä pakotteista on ollut? Suomalainen maanviljelijä ei ole syyllinen Krimin tapahtumiin, mutta on joutunut kärsimään asian takia, sanoo Janne Kaisanlahti.

Myös keskustan europarlamentaarikot kallistuvat pakoteiden lieventämisen kannalle.

– EU:n tulee aktiivisesti neuvotella talouspakotteiden lievennyksistä Venäjän kanssa, sillä nykyisestä kauppasodan kaltaisesta tilanteesta ei hyödy kukaan, sanoo Elsi Katainen.

Myös Mirja Vehkaperä kannattaa pakotteiden lieventämistä, mutta ei ehdoitta: Venäjän on pantava toimeen Minskin sopimuksen ehdot.

Herkimmin pakotteista luopuisivat pienpuolueiden ehdokkaat.

– Venäjä on meidän tärkein kauppakumppani! Suuri työ nähty ja annettu EU:n tuhota se, sanoo muun muassa kansalaispuolueen Matti Ylitalo.

Mediatalo Keskisuomalaisen ja sanomalehti Karjalaisen yhteiseen EU-vaalikoneeseen on vastannut reilut 160 ehdokasta 269 ehdokkaasta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .