Energiatehokkuussopimuksia viime kautta vähemmän – tavoitteet kuitenkin saavutetaan

Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on tällä hetkellä mukana vajaa kolmannes vähemmän yrityksiä ja vajaa puolet vähemmän kuntia ja kuntayhtymiä kuin edellisen sopimuskauden 2008–2016 lopussa. Uusi sopimuskausi jatkuu vuoteen 2025.

Toukokuun lopussa päivitetyn listauksen mukaan sopimuksen on tehnyt 472 yritystä ja 73 kuntaa tai kuntayhtymää. Edellisen sopimuskauden lopussa mukana oli 667 yritystä sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää.

– Pienempiä yrityksiä ei ole nyt liittynyt yhtä paljon sopimukseen, kertoo neuvotteleva virkamies Pentti Puhakka työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Myös pienempiä kuntia on vähemmän mukana.

– Osa kunnista on vasta tulossa mukaan uuteen sopimuskauteen, sanoo johtaja Ulla Suomi Motivasta.

Meneillään oleva sopimuskausi koskee teollisuutta, energia- ja palvelualaa, kiinteistöalaa, kuntia ja kaupunkeja sekä lämmityspolttonesteiden jakelua.

Energiankulutuksen mukainen kattavuus saavutetaan

Energiatehokkuustavoitteet eivät kuitenkaan vaarannu, sillä energiankulutuksen mukaan lasketut kattavuudet toimialoittain saavutettaneen.

– Tärkeintä on, että mukana sopimuksessa ovat paljon energiaa kuluttavat toimijat sekä yritykset, jotka ovat motivoituneita energiansäästöön, painottaa Puhakka.

Käynnissä olevalla sopimuskaudella pyritään samaan kattavuuteen kuin viime kaudella, jolloin sopimuksen piirissä oli kaksi kolmasosaa Suomen energiankulutuksesta.

– Nyt kattavuudesta on energiankäytöllä mitattuna saavutettu 92 prosenttia, kertoo Suomi.

Kunta-alalla tavoitteena on, että sopimuksen piirissä olevissa kunnissa ja kaupungeissa asuu 75 prosenttia suomalaisista. Toukokuun lopussa oltiin 67 prosentissa.

Sopimuksessa mukana olevat ovat sitoutuneet säästämään liittymisvaiheen energiankäytöstään neljä prosenttia vuoteen 2020 ja 7,5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

– Suurin osa on liittynyt sopimukseen uudestaan, vaikka helpot säästötoimet on jo tehty edellisillä sopimuskausilla, huomauttaa Suomi.

Keino välttää pakottavaa lainsäädäntöä

Valtion ja eri toimialojen kesken solmittavat vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino saavuttaa sekä kansalliset että kansainväliset energiatehokkuustavoitteet. Tällöin ei tarvita pakottavaa lainsäädäntöä.

Energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen keino ilmastonmuutoksen hillinnässä. Se tuo myös säästöjä.

– Parasta vapaehtoisuudessa on se, että mukana olevat voivat itse valita keinot tavoitteiden saavuttamiseksi, huomauttaa Suomi.

Sopimuksessa mukana olevat kunnat ja pienemmät yritykset saavat tukea energiakatselmuksiin. Kaikilla mukana olevilla on mahdollisuus saada tukea energiatehokkuusinvestointeihin.

Suomessa vapaaehtoisia energiasäästösopimuksista on tehty 1990-luvulta lähtien.

Edellisellä kaudella 16 terawattitunnin säästö

Edellisellä sopimuskaudella vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Se ylittää kaikkien Suomen asuinkerrostalojen noin kahden miljoonan asukkaan vuotuisen lämpöenergian kulutuksen.

Saavutetusta energiansäästöstä 68 prosenttia toteutui teollisuudessa, 25 prosenttia energia-alalla ja seitsemän prosenttia muilla aloilla.

Energiatehokkuuden parantaminen vähensi yritysten ja kuntien energiakustannuksia kaikkiaan yli 560 miljoonaa euroa vuosittain.

Näin energiaa säästetään

Energiatehokkuussopimuksen solmineissa yrityksissä ja kunnissa energiaa säästetään hyvin erilaisin keinoin. Esimerkiksi Sinebrychoff ottaa talteen oluen valmistuksessa syntyvän hukkalämmön ja käyttää sitä Keravan panimon lämmitykseen.

Lidl on kouluttanut kaikki työntekijänsä käyttämään energiaa säästeliäästi omassa työssään.

Finnair on muun muassa asentanut uuden rahtiterminaalin katolle aurinkosähkövoimalan.

Napapiirin Energia ja Vesi investoi energiaa säästävään savukaasupesuriin, joka ottaa lämmön talteen piippuun johdettavista savukaasuista. Savukaasujen vesihöyrystä talteen otetulla energialla tuotettiin vuonna 2016 vajaa viidennes Rovaniemen keskusta-alueen kaukolämmöstä.

Lähde: www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi