Ennemmin sekatyömies kuin professori

Suomessa oli viime vuonna lähes 260 000 työkyvyttömyyseläkeläistä. Sairauden takia eläkkeelle jäi 24 781 ihmistä, ja heidän keski-ikänsä oli 50,2 vuotta.

Työurat pitenevät, kun ihmisten työssäjaksamista tuetaan. Juhlapuheiden katteeksi ei vain ole näkynyt kovin paljon käytännön toimia, sanoo Työkyvyttömyys- ja varhaiseläkeläisten liiton puheenjohtaja Tapio Häkkinen.

– Pahoin pelkään, että lähivuosina Suomessa on yhä enemmän työkyvyttömyyseläkeläisiä, kun suuret ikäluokat eläköityvät.

Työvoimapulan takia työpaikalle jäävistä otetaan kaikki irti, ja heidän jaksamisensa rajat tulevat vastaan.

Nykyisistä työkyvyttömyyseläkeläisistä monet ovat kirjaimellisesti olleet työn raskaan raatajia, sillä vielä 1990-luvun alkupuolella tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat suurin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste.

Syyt ovat kuitenkin muuttuneet.

– Viime vuonna joka kolmannen myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen tärkein peruste oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Yhtä usein syynä oli mielenterveyden häiriö. Loppukolmannes on perinteisempiä sairauksia, kuten verenkiertoelinten sairauksia, kasvaimia, hermoston sairauksia tai tapaturmien aiheuttamia vammoja, kertoo Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Raija Gould.

Mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat koko 2000-luvun kattaneet kumpikin noin kolmanneksen vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden diagnooseista.

Sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaiseman laajan Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet -tutkimuksen perusteella voi vetää karkean johtopäätöksen, että sekatyömies joutuu helpommin työkyvyttömyyseläkkeelle kuin professori.

– Kaikki suuren työkyvyttömyyden ammatit painottuvat ruumiilliseen työhön, kun taas pienen eläkealkavuuden ammattiryhmät ovat asiantuntijatehtäviä, Gould toteaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.