Euroopassa roihahtanut tuhkarokko voi levitä myös Suomessa: "Voi tarttua rokotettuunkin"

Osalta 1970-luvun alussa syntyneiltä puuttuu rokotus ja suoja tautia vastaan. Pohjanmaalla pienten lasten rokotuskattavuus on laskenut.

Monissa Euroopan maissa tänäkin vuonna roihahtanut tuhkarokko voi levitä Suomessakin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on varpaillaan taudin suhteen. Se tutkii tänä vuonna tarkemmin vasta-ainetutkimuksen avulla, mikä on aikuisväestön suoja tuhkarokkoa vastaan. THL selvittää verinäytteistä, miten paljon eri ikäisiltä löytyy verestä vasta-aineita tuhkarokkoa vastaan.

– Sen perusteella voidaan tehdä joitakin päätelmiä eri ikäluokkien suojatasosta, sanoo erityisasiantuntija Mia Kontio THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä.

(Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.)

 

Tuhkarokko on pysynyt Suomessa kurissa, ja tauti on painunut unholaan. Se tuo kovan kuumeen ja voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja kuten keuhkokuumetta. Tunnusmerkkinä on ihottuma, joka alkaa neljän päivän päästä kuumeen alkamisesta. Tuhkarokko tartuttaa jo neljä vuorokautta ennen iho-oireiden alkamista. Vaarallinen se on etenkin pienille lapsille, raskaana oleville naisille sekä riskiryhmille, joilla on heikentynyt vastustuskyky.

"Erittäin herkästi tarttuva"

Toistaiseksi hyvä suojataso on suojannut Suomessa. Suoja ei ole kuitenkaan aukoton, sillä kaikki aikuiset eivät ole rokotetta tuhkarokkoa vastaan saaneet. Myös pienten lasten rokotuskattavuus on joillakin alueilla heikentynyt huolestuttavasti alle tavoitetason.

Nyt kaikista lapsista on rokotettu keskimäärin yli 95 prosenttia. Jos koko väestössä on alle 5 prosenttia rokottamattomia, myös rokottamattomia suojaa niin sanottu laumasuoja, sanoo Mia Kontio.

Epidemia voi iskeä yllättäen, mikäli tartunnan saanut on otollisella paikalla leviämisen suhteen. Virus lisääntyy hengitysteissä ja tarttuu pisaratartuntana.

– Tuhkarokko on erittäin herkästi tarttuva tauti, jossa 90 prosenttia altistuneista saa tartunnan. Sattuma vaikuttaa, tauti leviää nopeasti, jos ympärillä on paljon rokottamattomia ihmisiä, sanoo Kontio.

Euroopassa kirjattiin yli 15 000 tuhkarokkotartuntaa viime vuonna, Suomessa tapauksia oli 11.

"Tauti voi tarttua rokotettuunkin"

Suomessa puutteita rokotussuojassa voi olla etenkin osalla 1960-luvun lopussa tai 1970-luvun alussa syntyneillä suomalaisilla. Ensimmäiset annokset tuhkarokkorokotetta annettiin yksivuotiaille vuonna 1975, ja nykyinen MPR-rokote tuli käyttöön vuonna 1982.

Tautisuoja saattaa puuttua etenkin 1970-luvun alkuvuosina syntyneiltä. Useimmat ennen 1960-luvulla ja sitä aiemmin syntyneet ovat taudin sairastaneet lapsena. Heillä on suoja tautia vastaan.

– Tauti voi tarttua rokotettuunkin, mutta rokotus suojaa vakavilta jälkitaudeilta, kertoo Mia Kontio.

Rokotuskattavuudessa alueellisia eroja

Kunnissa rokotuskattavuudessa voi olla suuria alueellisia vaihteluita.

– Arvioiden mukaan rokottamattomien aikuisten määrä voi olla noin kolme-viisi prosenttia. Omat rokotukset kannattaa tarkistaa rokotuskortista tai lapsuuden kotikunnan terveydenhuollosta ja tarvittaessa hankkia rokote, neuvoo Mia Kontio.

Pienten lasten rokotuskattavuus on laskenut viime vuosina esimerkiksi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Taustalla voi olla rokotevastaisuutta tai huolta rokotteen haittavaikutuksista.

– Voi olla myös käsityksiä, että tauti kannattaa sairastaa suojan saamisen vuoksi. Niin ei asia ole, Kontio sanoo.

Lähes aina tuhkarokko tulee Suomeen ulkomaisten turistien mukana tai ulkomailla lomailleiden suomalaisten mukana. Tuhkarokko on viime vuosina levinnyt monessa Euroopan maassa kuten Kreikassa, Romaniassa, Ranskassa, Italiassa ja Saksassa. Keski-Suomessa tuhkarokolta on viime vuosina säästytty, ja tauti on pysynyt poissa. Yhtään tautitapausta ei ole ollut ainakaan kymmeneen vuoteen, sanoo infektioylilääkäri Jaana Leppäaho-Lakka

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .