Faktabaari kaivaa totuuden median ja poliitikkojen väitteistä

Puhuuko kansanedustajaehdokas totta esittäessään poliittisia väitteitään? Voiko sanomalehden uutinen olla puppua? Nyt kuka tahansa voi saada vastauksen näihin kysymyksiin Faktabaarista.

Se on verkossa toimiva, joukkoistamista hyödyntävä faktantarkistuspalvelu, jolle myönnettiin kaksi viikkoa sitten Suuri journalistipalkinto vuoden journalistisesta teosta. Palvelun tavoitteena on varmistaa, että tärkeitä yhteiskunnallisia keskusteluja käytäisiin paikkansa pitävien tietojen pohjalta.

  Noin vuoden toiminut Faktabaari on korjannut jo kymmeniä julkisuudessa esiintyneitä vääriä tietoja ja väitteitä. Esimerkiksi viime viikolla se kumosi kokoomuksen kansanedustajaehdokkaan Susanna Kosken kotisivuilla esitetyn väitteen, että Suomessa olisi palkkakatto.

Koski kertoi, että 35-vuotiaan koneistajan Samin työnantaja haluaisi maksaa hänelle nykyistä enemmän palkkaa, mutta ei voi, koska ammattiliitto on sopinut palkkakatosta. Faktabaari selvitti, että ammattiliittojen työehtosopimukset ovat minimisopimuksia ja työnantaja saa maksaa työntekijälle palkkaa yli minimin ihan niin paljon kuin haluaa.

Faktabaari kumosi myös Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaan Iltalehdessä helmikuussa esittämän väitteen, ettei mikään maa ole järjestänyt kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä. Todellisuudessa kansanäänestyksiä on järjestetty ainakin Espanjassa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Unkarissa.

– Kuka tahansa voi kääntyä puoleemme netissä olevan vihjelomakkeen avulla. Siihen tulee kirjata vain kolme asiaa: kuka väitti, missä väitti ja mitä väitti, kertoo Faktabaarin vastaava toimittaja Tuomas Muraja.

Apuna lähes sata asiantuntijaa

Tietojen tarkistamisessa Faktabaari käyttää apunaan asiantuntijoita.

  – Meillä on jo lähes sadan ihmisen pooli professoreista yliaktuaareihin. Jokainen väite pyritään tarkastamaan vähintään kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä, Muraja selvittää.

Tarkastetut väitteet julkaistaan netissä osoitteessa www.faktabaari.fi Väitteen totuudellisuutta kuvataan liikennevaloilla: punainen (väite on väärin), vihreä (väite on totta) tai keltainen (50/50, osa väitteestä on väärin, osa totta).

Faktabaarin ensimmäisenä kohteena olivat EU:n parlamenttivaalit viime keväänä. Palvelu tarkasti ennen vaaleja yli 60 väitettä, joista yli 40 toimitus osoitti vääräksi. Nyt vastaavaa työtä tehdään eduskuntavaaleihin liittyen.

– Toiminnan lähtökohtana oli havainto, että mediassa ja poliitikkojen puheissa liikkuu paljon puppua. Käytännössä rakensimme toimintamme kansainvälisten esikuvien pohjalle, tiivistää Faktabaarin isäntä Mikko Salo.

Lue lisää tiistain paperilehdestä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.