Gondolihissillä Seminaarinmäeltä Ylistölle? – Jyväskylän yliopiston rehtori ehdottaa vaijerirataa Harjulle ja Hippokselle

"Paras tapa tuhota visioita on aloittaa pohdinnat siitä, kuka maksaa. Sen sijaan, että kysyttäisiin "miksi", tulisi useammin kysyä "miksi ei"", Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen totesi lukuvuoden avajaispuheessaan.

Mitäpä jos rakennettaisiin Jyväskylään gondolihissirata, ehdotti Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen lukuvuoden avajaispuheessaan. Hämäläinen visioi, että hissirata voisi yhdistää Ylistönrinteen, Mattilanniemen ja Seminaarinmäen kampukset sekä Hippoksen ja Harjun.

– Kannattaisiko tätä pohtia ihan tosissaan, Hämäläinen kysyi puheessaan.

 

Rohkeita avauksia ja ideoita Hämäläisen mielestä tarvitaan, kun katsotaan tulevaisuuteen.

– Paras tapa tuhota visioita on aloittaa pohdinnat siitä, kuka maksaa. Sen sijaan, että kysyttäisiin "miksi", tulisi useammin kysyä "miksi ei". Jos tahtoa löytyy, toteuttamisen tavatkin löydetään, hän totesi Keskisuomalaiselle.

Ilmassa vaijerin varassa kulkeva kopillinen gondolihissi toimisi Hämäläisen mukaan paitsi kaupungin vetonaulana myös julkisen liikenteen muotona. Hänen mukaansa hissi palvelisi kaupunkilaisten tarvetta liikkua keskusta-alueella ja tarjoilisi samalla hulppeat näköalat ilmasta käsin.

 

Oikein toteutettuna gondolihissi voisi Hämäläisen mielestä olla käyttökelpoinen ja ekologinen lisä Jyväskylän julkiseen liikenteeseen. Hän ei näe sitä uhkana pyöräilylle, vaan uskoo, että hissi voisi erinomaisesti täydentää nykyisiä kevyen liikenteen muotoja.

Esimerkiksi yliopiston opiskelijat voisivat napata Seminaarinmäeltä hissin ja ajella sillä maisemareittiä seuraavalle luennolle Ylistönmäelle.

– Meillä on mäkiä ja järviä, lunta, vettä ja sadetta. Aina pyörä ei tule kulkupelinä kyseeseen erilaisten vaivojenkaan vuoksi, Hämäläinen sanoo.

Parhaimmillaan tulevaisuuden Jyväskylässä voisi hurauttaa kaupunkifillarilla kaupunkipyöräasemalle ja nousta siitä gondolihissin kyytiin, Hämäläinen pohtii.

 

Hämäläinen kertoo käyneensä maailmalla kymmenissä gondolihisseissä, joita on sekä isoissa että pienissä kaupungeissa.

 – Viimeisimmäksi taisin käydä Ranskan Grenoblessa, jossa oli rakennettu yksi vaijerirata vuoren rinteeseen. Laelta oli hienot näköalat kaupunkiin ja sieltä saattoi halutessaan kävellä alas.

Harjulla hissistä voisi jäädä syömään komeisiin maisemiin Vesilinnan ravintolaan. Myös vaijeriradan toiseen päähän Ylistönmäelle voisi Hämäläisen mukaan perustaa näköalaravintolan.

­– Jos vielä viedään ideaa pidemmälle, rata voisi jatkua Hippokselta uudelle sairaalalle asti. Kaupungin näkisi aivan uudesta perspektiivistä.

 

Hämäläinen ei ole ensimmäinen, joka ehdottaa gondolihissin rakentamista Jyväskylään. Jo 1970-luvulla matkailupäällikkö Risto Reivi ideoi Harjulta Kuokkalaan ja Laajavuoreen kulkevaa vaijeriratahissiä, joka ei tuolloin kuitenkaan saanut kannatusta.

Ajatusta puntaroitiin uudelleen Jyväskylän 150-vuotispäivien juhlavuoden 1987 työryhmässä, muistelee Erkki Huovinen mielipidekirjoituksessaan (KSML 24.4.2009).  Huovisen mukaan tuolloin kaavailtiin, että köysiratahissi voisi lähteä Kuokkalan kartanolta, väliasemat olisivat Lutakon satamassa ja Vesilinnassa ja linja päättyisi Laajavuoren suurmäen torniin.

– Ajattelimme, että tällä tavalla Jyväskylän keskeiset nähtävyydet saataisiin saman, helposti liikennöitävän välineen piiriin ja kaupungille syntyisi suomalaisissa kaupungeissa poikkeava imago ja nähtävyys. Samalla liikkuminen näköalapaikkojen välillä helpottuisi ja esimerkiksi Laajavuoren palveluihin ja toimintoihin kaupunkilaisten sekä matkailijoiden olisi helppo siirtyä, Huovinen kirjoitti.

 

Gondolihissin lisäksi yliopiston rehtori Hämäläinen korosti lukuvuoden avajaispuheessaan tutkitun tiedon tarvetta nyky-yhteiskunnassa.

– Yhteiskunnan tarve yliopistollisen tiedon hyödyntämiselle on suurempi kuin koskaan.  Tutkijoidemme tehtävä on osallistua aktiivisesti julkiseen keskusteluun tutkittuun tietoon pohjautuen. Tarpeen mukaan myös kriittisesti, rohkeasti valtavirtaa vastaan, toimien vaihtoehtoisena yhteiskunnallisena keskustelunajaavaja. Tähän työhön liittyy myös tutkijan normaalia kansalaista suurempi eettinen vastuu. Luottamusta tieteeseen ja tiedeyhteisöön tulee vaalia huolella, hän sanoi.

Hämäläisen mukaan yliopisto haluaa vaikuttaa jatkossakin paitsi Jyväskylän kaupungissa myös muualla Keski-Suomessa esimerkiksi opetuksen kehittämisessä ja hyvinvointihankkeissa. Keski-Suomen alueen kenties suurimpana haasteena Hämäläinen pitää liikenteellistä saavutettavuutta.

– Kansainvälistyminen ja kasvuyritysten sijoittuminen Keski-Suomeen vaatii nopeita ja sujuvia yhteyksiä pääkaupunkiseudulle ja sen lentoasemalle. Junayhteyksien parantaminen Tampereelle on hyvä askel, mutta ei riittävä. Oikoratayhteys Jämsästä Riihimäelle tulisi sisällyttää osana kansallista rataverkon kehittämiskokonaisuutta Helsingin keskusta–lentoasema–Tampere -hankkeen rinnalle, Keijo Hämäläinen totesi.

 

Lue Hämäläisen puhe kokonaisuudessaan tästä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .