Häirintään voi syyllistyä, vaikka ei tarkoittaisi pahaa – saako opettaja siis taputtaa oppilasta olalle tai halata surullista lasta?

Aikuinen voi olla lapselle läsnä muillakin tavoin kuin koskettamalla. Koskettaminen vaatii tarkkaa silmää.

Uskaltaako opettaja enää koskea oppilastaan? Onko valmentajan sopivaa taputtaa lasta olalle hyvän suorituksen jälkeen tai voiko halatessaan itkevää nuorta syyllistyä seksuaaliseen häirintään?

Oikeaa vastausta ei ole. Asiantuntijat toivovat, ettei koskettaminen katoaisi yhteiskunnastamme. Lapsen koskettaminen vaatii kuitenkin auktoriteettiasemassa olevalta aikuiselta erittäin tarkkaa silmää, lapsen tuntemusta ja tilanteen tulkintaa. Yksiselitteisiä sääntöjä siitä, milloin koskettaminen on soveliasta, ei voida antaa, to­teaa Väestöliiton erityisasiantuntija, seksuaaliterapeutti Kirsi Porras.

– Toivon kovasti, että opettajan olisi myös jatkossa mahdollista taputtaa lasta olkapäälle. Ihmiset kaipaavat kosketusta. Emme voi kuitenkaan koskaan tietää, millainen kosketushistoria lapsella on. On hyvä olla tietoinen, että koskettaminen voi myös laukaista ikäviä muistoja, hän toteaa.

Porras kehottaa aikuista pohtimaan, voisiko koskettaa ja sanoa lapselle samat asiat myös tämän vanhempien läsnäollessa. Hän korostaa, että aikuisen on oltava jatkuvasti hereillä ja tehtävä tulkintoja lapsen käytöksestä. Lapsi ei välttämättä uskalla vastata kieltävästi kysymykseen, saako opettaja koskea.

– Lapselle täytyy antaa tietoa omien rajojen suojelemisesta. Turvallisinta on lohduttaa mahdollisimman pitkälle sanallisesti. Aikuinen voi kysyä, haluaako nuori jutella ja kertoa hänelle olevansa käytettävissä, Porras toteaa.

Koskettaminen tutkitusti muun muassa vähentää stressiä ja lisää mielihyvähormonien määrää, to­teaa liikuntapedagogiikan lehtori ja urheilupsykologi Marja Kokkonen Jyväskylän yliopistosta. Kokkonen on tutkinut seksuaalista häirintää urheilussa ja liikunnassa.

Silti hänkin myöntää, että on helpompaa neuvoa olemaan koskettamatta kuin koskettamaan.

– On surullista ajatella, että kaikki koskettaminen jäisi pois sek­suaalisen häirinnän pelossa. Lämmin kosketus voi kuitenkin myös korjata aiempaa vahingollista kosketushistoriaa, Kokkonen sanoo.

Lapsen tai nuoren ulkonäköä opettajan tai valmentajan ei tarvitse koskaan kommentoida, toteavat sekä Porras että Kokkonen. Vaikka tarkoitusperät olisivat vilpittömät, ylläpitää kauniiksi tai komeaksi kehuminen heidän mielestään mielikuvaa, että ulkonäkö olisi ihmisen merkittävin ominaisuus.

– Ulkoisten ja häviävien ominaisuuksien sijaan kannattaa korostaa opittavia asioita, joihin nuori voi vaikuttaa ja joissa hän voi kehittyä, Kokkonen toteaa.

– Kehuminen voi hämmentää tai herättää muissa nuorissa kateutta. Jos nuori kamppailee ulkonäköpaineidensa kanssa, voi häntä pyytää kertomaan lisää huolestaan ja ohjata tarvittaessa keskustelemaan asiasta psykologin kanssa, Porras kertoo.

Myös opettajalla on oikeus omaan tilaan. Jos oppilas tulee esimerkiksi opettajan syliin istumaan tai halaamaan opettajaa, on opettajalla oikeus ilmaista, ettei hän halua häneen koskettavan. Edes alakoulun opettajan työhön ei liity velvollisuutta halata oppilaita ja pitää heitä sylissä, Kokkonen muistuttaa.

– Kieltäytyessään halaamisesta opettaja voi antaa lapselle hyvän mallin siitä, miten omista oikeuksista voi pitää kiinni. Tilanteesta voidaan johtaa hyvä keskustelu jokaisen omista rajoista, Kokkonen toteaa.

Kysely: Miten koet, jos opettaja tai valmentaja kehuu tai koskettaa?

Tekstit: Susanna Stranius, kuvat: Sami Saarenpää

 

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .