Haamuhoitajatapauksista ei toistaiseksi poliisitutkintaa: "Emme ole saaneet väärää tietoa"

Niin sanotut haamuhoitajatapaukset ovat ainakin toistaiseksi välttäneet poliisin tutkintapöydän. Viranomaiset ovat katsoneet, että tarkastellut tapaukset eivät ole täyttäneet mahdollisen rikosnimikkeen tunnusmerkistöä.

– Emme ole tehneet tutkintapyyntöä, mutta ei voida pois sulkea, ettemmekö voisi tehdä. Asiaa arvioidaan koko ajan, kun saamme lisää selvitystietoa, kertoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.

Myös kaikista kuudesta aluehallintovirastosta kerrotaan, ettei tapauksia ole viety poliisille.

Vanhustenhoidon huonosta tilasta nousi kohu alkuvuodesta, ja tikunnokassa on ollut muun muassa haamuhoitajajärjestelmä: työvuoroihin on merkitty henkilöitä, jotka eivät työvuoroa tee. Helmikuussa uutisoitiin, että Valvira harkitsee tapausten viemistä rikosprosessiin.

"Emme ole saaneet väärää tietoa"

Henrikssonin mukaan tietoon tulleita tapauksia on arvioitu siitä näkökulmasta, voisiko kyse olla väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle. Valvira on analysoinut asiaa poliisin kanssa ja saanut aiheeseen liittyen myös rikosoikeuden professorin Kimmo Nuotion lausunnon.

– Se rikoslain pykälä tarkoittaa tilannetta, jossa valvottava antaa suoraan viranomaiselle harhaanjohtavan valheellisen tiedon, joka vaikeuttaa valvontaa. Juuri tämän tyyppistä tapausta meille ei ole tullut, Henriksson sanoo.

– Emme ole saaneet väärää tietoa meidän arviomme mukaan epäasianmukaisesta toiminnasta, vaan se tieto on annettu avoimesti. Meitä ei ole harhautettu. Eri asia on, onko muille, kuten ammattijärjestöille, annettu harhaanjohtavasti vääriä tietoja.

Väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

"Ei tiedossa tarkoituksellista käyttöä"

Koko hoiva-ala sitoutui keväällä 25 kohdan parannuslistaan, kuten haamuhoitajailmiön kitkemiseen. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan ilmiötä ole saatu kuriin.

– Jos kunnallisista paikoista tulee kymmeniä ilmoituksia, niin yksityisistä tulee satoja, Paavola kertoo.

Yksityisen hoivayhtiön Esperi Caren henkilöstöjohtaja Maria Pajamo sanoo, ettei heillä ole tiedossa, että haamuhoitajia olisi käytetty tarkoituksellisesti.

– Esperissä on vuositasolla yli 4 000 työvuorolistaa. Tähän mahtuu paljon vaikkapa sairastumisia ja työvuorojen peruutuksia. Siksi teoriassa on mahdollista, että esimerkiksi sairauslomalla oleva henkilö on jäänyt työvuorolistaan. Työvuorojen toteutuminen näkyy kuitenkin aina toteumalistoilla ja viime kädessä palkanmaksulistoilla, Pajamo kertoo.

Pajamon mukaan yhtiö päivitti keväällä asiaan liittyvää ohjeistustaan työntekijäliitoilta vahvistetun menettelyn mukaisesti epäselvyyksien minimoimiseksi.

– Erillinen tukitiimi auttaa yksiköitä varmistamaan, että henkilöstön määrä ja -rakenne vastaavat lupiamme ja sopimuksiamme. Käynnissä on myös muun muassa työvuorosuunnitteluun liittyvän työkalun kehitysprojekti.

Superin Paavolan mukaan ratkaisu ongelmaan on riittävän henkilöstömitoituksen määrittäminen lailla. Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että sitova vähimmäismitoitus (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköihin säädetään.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .