Hailuoto Hannu Hanhi, Kirri-Tikkakoski Aku Ankka

Liikenneväylät: Pikkukunnan pengertie linkosi mappi ö:hön vaarallisen valtatien kohentamisen.

Kirri-Tikkakoski-moottoritie on suomalaisittain varsinainen kovan onnen lapsi. Väliä on suunniteltu 30 vuotta, ja yhdet suunnitelmat ehtivät tässä jo vanhentua. Tiejaksolla raskaanliikenteen osuus on nopeassa kasvussa, vuorokaudessa sujahtaa välin läpi 14 000 ajoneuvoa, ja määrä on kasvamassa 18 700 vuoteen 2030 mennessä. Kolmen vuoden seurantajaksolla välillä tapahtui 30 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä menehtyi 5 ja loukkaantui 45 ihmistä.

Puuppolan päiväkotiin lapsia kuljettavien vanhempien liikenneturvallisuushuolelle on siis tilastoista tosi tausta. Näitä lukemia kun peilaa, on vaikea ymmärtää Hailuodon pengertien ja kahden sillan marssimista maaliin. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vaalipiirin 1000 asukkaan saarikunta ohitti jopa Äänekosken biotuotetehtaan valtakunnallisesti tunnustetut logistiikkatarpeet.

Hailuodon täysin suomenkielisessä kunnassa on kuoharipullon korkki puolestaan nyt hellässä. Kyseessä on itsenäinen kunta ja Perämeren suurin saari. Asutusta on saarella ollut 1000 vuotta. Nyt saarella on muutama kookas elinvoimainen maatila, merenkulkuun, kalastukseen, matkailuun ja kuntaan liittyviä työpaikkoja, ikääntyvä väestö sekä alkava talvinen autio kaamos.

Myös Hailuodon tiehanke on elänyt kymmeniä vuosia. Ministeri Matti Ahde (sd.) tyrmäsi kotikuntansa naapurin hankkeen viimemetreillä 80-luvulla. Pahat kielet väittävät, että Ahde upotti tien kostona, koska saarelainen maanomistaja ei myynyt hänelle Hailuotoon mökkitonttia. Hailuotoon ei ole päivittäisiä valtatien kaltaisia ruuhkia, mutta jonoa sentään kertyy kesäaikaan.

Hailuodon kunnanhallituksen puheenjohtaja on keskustalainen luotsikutterinhoitaja Sauli Pramila. Mies ei keskisuomalaisten hankkeen uppoamisesta surua tunne, sillä hänen tunteiden painopiste on kotikunnan saama mahdollisuus.

– Kyllä tässä tehtiin paikallisten vaikuttajien ja viranomaisten kanssa laajasti yhteistyötä. Saareen pitää saada nuoria perheitä. Vakituiset asukkaat ovat jo pitkään kärsineet rapistuvaan lauttaliikenteeseen liittyvistä murheista. Kuuden miljoonan euron vuosikustannukset ovat nopeassa kasvussa ja kalusto pitäisi uusia. Tiehanke maksaa itsensä nopeasti takaisin, mutta antaa saarelle ja sen matkailulle isot mahdollisuudet, pohtii Pramila.

Kunnan talous on tilinpäätöstietojen perusteella plussalla, vaikka vanheneva väestö on kasvava haaste. 42 prosenttia saarelaisista on eläkeläisiä. Kesämökkejä on noin 500. Kaavoitus on kunnassa toinen haaste. Saaren kohtalonkysymys on matkailupalvelut sekä niiden markkinointi. Juhannuksesta koulujen alkuun jatkuvalla sesongilla rupuiseen lauttaan on kilometrien autojono, mutta elokuussa hiljenee.

– Kesällä saaristoluonto ja hiekkarannat vetävät kansaa. Uskallanko sanoa arktinen matkailu, kun kuitenkin sen kirjoitat. Kevättalvinen auringon kultaama kolmeen suuntaan avautuva rajaton jäälakeus on monelle ulkomaalaiselle uskomaton kokemus. Talvikalastus, hiihto ja luistelu jäällä, sekä mahdollisuus ajaa autolla jäällä on monelle ainutlaatuinen sekä uskomaton asia. Tie helpottaa kulkua ja palveluiden järjestämistä, mutta onnistunutta markkinointia ja hyviä ideoita tämä saari nyt tarvitsee, kertoo Pramila.

Haasteita tien saavassa omakotitalojen ja rivitalojen kunnassa riittää. Tilasto kertoo, että seitsemän työpaikkaa kymmenestä liittyy palveluihin. Sesonki on tosiaan aika lyhyt.

Uusimmat

Kotimaa

Konneveden kirkkovaltuustossa tapahtui täydellinen muutos – Virtaset nousivat vaalivoittoon

Särkilammen maja Saarijärvellä aiotaan kunnostaa – kiinteistö tulee säätiöltä kaupungin omistukseen ja siirretään sitten yhdistykselle

Kyyjärven nuoret kävivät ahkerasti uurnilla – kirkkovaltuusto valittiin kolmen sopuvaalin jälkeen nyt äänestämällä

Kinnula vahvisti kärkipaikkaansa seurakuntavaalien aktiivisimpana koko maassa – Jyväskylä nousi isojen ykköseksi

Vikatikki Haapamäellä poltti rantasaunan maan tasalle

Saarijärven Säästökeskuksen yläkertaan suunnitellaan vuokrattavia majoitustiloja

Verkkoyhtiö tarvitsee lisää rahaa lyhentääkseen omistajakuntiensa takaamia lainoja

Jyväskylän kirkkovaltuuston nuorin haluaa pelastaa Huhtasuon kirkon

Kuusikymppinen mies kävi jälleen käsiksi alaikäiseen Jyväskylässä – taustalla useita tuomioita vastaavista rikoksista

Mansikkien ja mustikkien esi-isät saapuivat Suomeen Keski-Volgan aroilta ja Euroopan mantereelta

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.