Hakkuilla tilaa päivänvalolle

Jyväskylän kaupungin alueella on talven mittaan kaadettu puita erityisesti kolmella seudulla: Mäyrämäessä, Kortemäessä ja Jyskä–Vaajakoski-alueella. Puupinot teiden ja katujen varsilla sekä avartuneet maisemat ovat saaneet monet ohikulkijat kauhistelemaan. Parturoidut alueet näyttävät kalseilta ja paljailta.

Kaupungin metsäpäällikkö Marko Kemppainen tunnistaa ihmisten huolen ja närkästyksen.

– Usein hakkuun jäljet näyttävät satunnaisen ohikulkijan silmin pahemmalta kuin alueen asukkaiden silmin, koska hoitotöistä informoidaan asukkaita etukäteen ja suunnitelmaa myös tehdään yhdessä asukkaiden kanssa. Asukkaat voivat vaikuttaa siihen, mitä puita kaadetaan. Ei ole ollenkaan harvinaista, että moni haluaisi vielä enemmänkin kaatoja, Kemppainen kertoo.

Kielteistä palautetta lähimetsien hoidosta on silti tullut muun muassa vaikuttamisen mahdollisuuksista ja tiedottamisesta. Toisaalta palautteen mukaan suurin osa metsänhoitoalueella asuvista ihmisistä on tyytyväisiä hoitotöiden lopputulokseen. Osa taas on tyytymättömiä hakkuiden jälkeisiin maisemiin. Metsänhoito koskee isoja asuinalueita, ja mielipiteitä löytyy melkein yhtä monta kuin asukkaitakin.

Kemppainen muistuttaa, että kun alueen ilme muuttuu hakkuissa, pitäisi yrittää katsoa puupinojen yli ja tulevaisuuteen. Hurjimmalta maisemat näyttävät silloin, kun puut ovat kaadettuina. Kun jälkityöt on tehty, puut pinottu ja lopulta kuljetettu pois, alueen ilme rauhoittuu, uusi kasvu alkaa ja silmä tottuu.

– Kaikki metsänhoitotyöt on suunniteltu myös puuston suojavaikutusten ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Puita ja lähimetsää myös jää, ja kun isoja, vanhoja kuusia ja koivuja kaadetaan, tulee tilaa vähemmän varjostavalle ja pitkäikäiselle männylle. Metsä uusiutuu, hakkuut eivät jätä samanlaista pysyvää jälkeä kuten esimerkiksi marketit ja asfalttikentät.

Puita kaadetaan reilulla kädellä myös tulevilla asuinalueilla kaavoituksen osoittaman rakentamisen ja infran mukaan. Tällaisia maallikon silmiin jo lähes avohakkuilta näyttäviä hakkuita on edessä muun muassa Säynätsalossa ja Mannisenmäessä.

Närää on aiheuttanut myös se, että moottoritien melu kuuluu entistä kovempana, kun melueste on hakattu pois esimerkiksi Jyskän tienoilla.

– Puuston merkitys meluesteenä on lähinnä psykologinen. Metsää pitäisi olla 150 metrin leveydeltä, että se vaimentaisi liikenteen melua. Mutta kun melun lähde tulee näkyviin, äänikin voi tuntua kovemmalta. Toki tunne melun lisääntymisestä vaikuttaa viihtyvyyteen, ei sitä vähätellä voi, myöntää Kemppainen.

Moottoritien varret eivät ole kaupungin vaan ely-keskuksen hallinnoimaa aluetta, joiden hoitotöissä kaupunki on mukana.

Kuluneen talven hakkuut ovat nyt siinä vaiheessa, että puut odottavat kuljettamista pois alueilta. Kaikkiaan puuta hakattiin noin 10 000 kuutiometriä, minkä lisäksi hakkuissa syntyi energiapuuta.

– Puut myydään metsäyhtiöille, jotka toimittavat ne teollisuudelle. Energiapuu menee Jyväskylän omille voimalaitoksille. Metsänhoitotöitä ei tehdä rahanahneudesta. Kaupunki myy metsää noin 1,5 miljoonalla eurolla vuosittain, mutta kun kulut vähennetään, ei metsäkaupoilla kaupungin taloutta juuri heilauteta, Kemppainen toteaa.

Osansa hakkuista saavat myös alueen asukkaat, sillä heillä on oikeus kerätä hakkuujätettä sen jälkeen, kun puut on kuljetettu pois.

– Samalla asukkaat voivat itse osallistua asuinympäristönsä siistimiseen.

Viime syksynä aloitetuilta hakkuualueilta puut saadaan korjattua pois juhannukseen mennessä.

Ensi talvikaudella vuorossa ovat Kukkumäki, Kortepohja–Haukkala sekä Väinölä–Hupeli–Haapaniemi.

– Alueiden asukkaille tiedotetaan hakkuista lähempänä ajankohtaa, ja kysymyksiä voi esittää etukäteen. Kaupungin verkkosivuilla on ajantasaista tietoa metsänhoidosta eri alueilla, palautemahdollisuus ja myös mahdollisuus lukea aiemmin annettua palautetta.

Juttu julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa maanantaina 30.3.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .