Hallitukseen mielivän viisikon on sovitettava vastakkaisia vaalilupauksia yhteen – katso, mistä aiheista saadaan suurimmat väännöt

Hallitusneuvotteluissa puolueet pyrkivät sovittamaan moninaisista vaalilupauksistaan ja kynnyskysymyksistään yhteisen ohjelman, jonka taakse jokainen voi asettua. Hallitukseen menosta neuvottelevat SDP:n kanssa keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Kompromisseilta ei voi välttyä. STT kokosi yhteen muutamia aiheita, joista neuvottelupöydissä varmasti keskustellaan ja kiistellään.

1. Ilmasto

Odotettavissa on vääntöä etenkin keskustan ja vihreiden välille. Kaikki hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet ovat kyllä sitoutuneet toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta keinoista tulee varmasti kiistaa.

Keskusta on ilmoittanut kynnyskysymykseksi hallitukseen menolle, että puunkäytön "maltillinen lisääminen" turvataan. Siinä missä keskustan mukaan metsähakkuita voi lisätä, vihreiden mielestä niitä on vähennettävä. Myös vasemmistoliitto pitää keskustan suunnittelemia hakkuumääriä liian suurina. Hakkuut ovat olennainen kysymys päästöjen vähentämisessä, koska metsät sitovat hiilidioksidia.

Demareiden hakkuukannoista ei ole kevään mittaan ottanut selvää.

2. Eläkkeet

Hallitusneuvotteluja vetävän Antti Rinteen (sd.) ehkä kuuluisin vaalilupaus on niin kutsuttu vappusatanen eli demarijohtajan viime vuoden vappupuheessaan lupaama 100 euron nettolisäys alle 1 400 euron eläkkeisiin. Myös muut hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet haluavat eläkekorotuksia, mutta ovatko ne valmiita näin suuriin korotuksiin? Rinteen oman arvion mukaan vappusatasen hintalappu olisi 700 miljoonaa euroa, mutta Eläketurvakeskuksen mukaan kulut olisivat todellisuudessa vieläkin suurempia.

Myös vasemmistoliitto korottaisi takuu- ja kansaneläkettä, mutta vihreät ja keskusta puhuvat omissa vastauksissaan vain takuueläkkeen korottamisesta. Takuueläkkeen korotus koskisi paljon pienempää joukkoa kuin SDP:n korotus. Siinä missä takuueläkettä sai vuoden lopussa Kelan tilastojen mukaan reilut 100 000 ihmistä, alle 1 400 euron eläkkeitä sai Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna noin 700 000 ihmistä. SDP:n eläkelupaus painii siis eri kokoluokassa kuin muilla puolueilla.

3. Verotus

Verokysymyksissä pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventämisestä löytynee sopu puolueiden välillä helposti. Samoin siitä, että verotuksen painopistettä siirretään kohti kuluttamista ja ympäristöhaittoja.

Keskustan kynnyskysymyksenä kuitenkin on, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää. SDP:n vero-ohjelmassa on taas mainittu yrittäjävähennyksen poistaminen ja osinkoverotuksen kiristäminen tietyin osin.

Kompromisseja lienee löydettävissä, sillä keskusta on esimerkiksi ottanut hieman takapakkia ja linjannut, että yrittäjävähennystä voisi saada jatkossa enintään 75 000 euron tuloihin saakka.

4. Koulutus

Yhteinen linja löytynee ainakin toisen asteen koulutuksen, eli yleisimmin lukion ja ammattikoulun, maksuttomuudesta. SDP:n lisäksi ideaa kannattavat vihreät ja vasemmistoliitto. Keskusta ei esittänyt maksuttomuutta Rinteelle toimittamissaan vastauksissa, mutta on avoin maksuttomuuden suuntaan. Kaikki neljä suurinta hallitusneuvottelijaa myös kannattavat oppivelvollisuusiän nostoa nykyisestä 17 vuodesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.