Hallitus ajautui käsirysyyn EU-parlamentin paikkajaosta

Sinisten ärhäkkä linjaus näyttää rajulta ylireagoinnilta, kun sitä vertaa hallituksen aiempiin EU-kiistoihin

Ensi kevään eduskunta- ja eurovaalien lähestyminen on saanut hallituspuolueet taittamaan näyttävästi peistä EU-politiikassa. Siniset irtisanoutuivat perjantaina hallituksen kannasta, joka koskee europarlamenttipaikkojen uudelleenjakoa brexitin jälkeen.

Sinisten mielestä keskusta ja kokoomus ovat taipuneet muiden jäsenmaiden painostukseen ja antaneet periksi "pöhöttyvälle EU:lle". EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina, että Suomi on valmis kasvattamaan EU-parlamentin suhteellista kokoa Britannian lähdön jälkeen. Laaja enemmistö EU-maista on sen kannalla, että Britannian 73 paikasta 27 jaettaisiin uudelleen. Suomi saisi jaossa yhden lisäpaikan.

Aiemmin hallitus on vastustanut Britannian meppipaikkojen uudelleenjakoa. Tätä on perusteltu sillä, että pienemmän EU:n tulisi tarkoittaa myös pienempiä toimielimiä.

Asiasta on tarkoitus päättää EU-huippukokouksessa kesäkuussa. Päätös edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Sinisten puheenjohtajan, eurooppaministeri Sampo Terhon mielestä Suomen tulisi vaikka yksin vastustaa päätöstä. Terho ja ulkoministeri Timo Soini (sin.) jättivät EU-ministerivaliokunnan pöytäkirjaan eriävän mielipiteen.

"Tämän olisi voinut estää - Kreikka-tukea ei"

Sinisten ärhäkkä linjaus näyttää rajulta ylireagoinnilta, kun sitä suhteuttaa hallituksen aiempiin EU-kiistoihin. Esimerkiksi Kreikan kolmannen tukipaketin kohdalla perussuomalaiset veti alkuun jyrkkää linjaa, mutta taipui lopulta muun hallituksen ja muiden EU-maiden mukana Kreikka-tuen taakse.

Onko kysymys meppipaikkojen uudelleenjaosta todella niin suuri, että siinä kannattaisi asettua poikkiteloin ja polttaa poliittista pääomaa?

– Tämä on kysymys, jossa Suomi olisi voinut toimia haluamallaan tavalla ja todennäköisesti saanut tukea, jos olisi näyttävästi pitänyt linjastaan kiinni, Terho vastaa.

Terhon mielestä Kreikan tukipäätöstä ei voi verrata nyt syntyneeseen kiistaan. Kreikka-tuki olisi voitu viedä hätätilassa läpi myös määräenemmistöllä.

– Sitä ei ollut mahdollista silloin estää. Tämän olisi voinut estää. Tässä Suomi olisi voinut saada kantansa läpi.

Hallituskumppaneissa sinisten ulostulo nähtiin poliittisena teatterina. Reilun prosentin kannatuslukemissa kärvistelevä puolue on pyrkinyt nostamaan häntäänsä ensi kevään vaalien alla.

"Koiraveron kokoinen kysymys"

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) luonnehti kysymystä "koiraveron kokoiseksi" EU:n isojen kysymysten kuten kauppapolitiikan, maahanmuuton tai yhteisen budjetin rinnalla.

– Toimisin todella edesvastuuttomasti pääministerinä, jos tällaiseen suostuisin tai edes esittäisin veto-oikeuden käyttämistä tällaisessa tilanteessa.

Sipilän mukaan noin seitsemän EU-maata oli alun perin paikkajaosta Suomen kanssa samoilla linjoilla.

– Kaikki sanoivat samaan hengenvetoon, että tämä ei ole missään tapauksessa sellainen kysymys, että he käyttäisivät veto-oikeutta tähän.

Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ilmaisi turhautumisensa tilanteeseen. Hänen mielestään sinisten "mauton toiminta" ei tee hyvää hallitusyhteistyölle.

– Tämä on älytön hässäkkä, joka tästä on järjestetty, Orpo sanoi toimittajille eduskunnassa.

Meppikiista

Kreikka-tuki ja pakolaiskiintiöt Sipilän hallituksen isoja EU-kiistoja

– Kreikan kolmas tukipaketti ja pakolaiskriisin vastuunjako lukeutuvat pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen isoimpiin EU-kiistoihin.

– Perussuomalaiset ajoi ennen hajoamistaan Kreikka-tuessa tiukkaa linjaa, mutta taipui lopulta muun hallituksen ja muiden euromaiden mukana hyväksymään Kreikan kolmannen lainaohjelman. Ulkoministeri Timo Soini perusteli asiaa muun muassa sillä, että hallitus uhkasi kaatua asian takia eikä perussuomalaiset ollut valmis siihen.

– Pakolaispolitiikassa perussuomalaiset vaati hallitusohjelmaan kirjauksen, jonka mukaan maakohtaisten turvapaikanhakijakiintiöiden on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Linjaus ajoi hallituksen ahtaalle, sillä maakohtaiset kiintiöt vietiin lopulta Saksan johdolla läpi monien jäsenmaiden vastustuksesta huolimatta.

– Suomi päätyi äänestämään asiassa tyhjää, koska vastaan äänestämistä pidettiin liian jyrkkänä kannanottona. Suomi pani kuitenkin omat kiintiönsä kiltisti toimeen sen jälkeen kun ne astuivat voimaan.