Hallitus ei opasta järjestöjä yhteiskuntasopimuksen yksityiskohdista

Hallitus haluaa yhteiskuntasopimuksella viiden prosentin parannusta kilpailukykyyn. Sopimuksen tavoitteina ovat yksikkötyökustannusten alentaminen viidellä prosentilla sekä työntekijöiden muutosturvan parantaminen.

Hallitus esitteli aamupäivällä työmarkkinajohtajille neljä tavoitetta, joihin työmarkkinajärjestöjen olisi päästävä 21. elokuuta mennessä. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt neuvottelevat täsmälliset tavoitteet, asialistan sekä tammikuun 2017 loppuun ulottuvan aikataulun.

Solmimisen edellytyksiä selvittää ex-valtakunnansovittelija Juhani Salonius, jonka hallitus pyysi odotetusti yhteiskuntasopimuksen selvitysmieheksi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, ettei hallitus lähde opastamaan työmarkkinajohtajia keinoista, joilla tavoitteeseen päästään. Yhtenä keinona on esitetty työajanpidennystä. Siitä sopimisen Sipilä jättää työmarkkinajärjestöille.

Sipilä korosti yhdessä valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) ja työministeri Jari Lindstömin kanssa hallituksen olevan tosissaan.

–?Nyt keskustellaan, mitä voidaan tehdä, eikä siitä mitä ei tehdä. Kaikki joutuvat joustamaan ja olemaan nöyriä, Sipilä korosti tiedotustilaisuudessa Kesärannassa.

Palola: Palkansaajille vaikeampi kuin työantajille

Työmarkkinajärjestöjen johtajat vakuuttavat olevansa valmiita tunnustelemaan yhteiskuntasopimusta. Niin työantaja- kuin palkansaajapuoli totesivat, että sopimus on tavoittelemisen arvoinen.

STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan sopimus on palkansaajille vaikeampi asia kuin työnantajille. Hän korosti silti neuvottelun ja yhdessä sopimisen merkitystä.

Myös Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi, että työnantajien pitää ottaa vastuuta tavoitteisiin, joilla halutaan parantaa Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi, että EK on sitoutunut prosessiin, koska mahdolliset säästöt ja veronkiristykset olisivat äärimmäisen haitallisia.

Jos yhteiskuntasopimus syntyy ja sen toimet ovat mitattavissa maaliskuussa 2017, hallitus on ilmoittanut peruvansa 1,5 miljardin ehdolliset menosäästöt ja veronkorotukset. Porkkanaksi se on luvannut veronkevennyksiä.