Hallitus lisää liikuntaa peruskouluissa

Jokaisesta Suomen peruskoulusta tehdään Liikkuva koulu, jossa oppilaat liikkuvat vähintään tunnin päivässä. Näin koululaisten päivistä tulee nykyistä aktiivisempia ja viihtyisämpiä. Myös oppimistulokset paranevat.

Tähän uskoo Suomen uusi hallitus, joka valitsi Liikkuva koulu -ohjelman yhdeksi kärkihankkeekseen. Se tietää rutkasti vaihtoehtoja istumiselle peruskoululaisten arjessa. Tarvetta onkin, sillä vain noin 17 prosenttia yläkoululaisista ja puolet alakoululaista liikkuu tarpeeksi.

Kyse ei ole mistään uudesta keksinnöstä, sillä ohjelma aloitettiin pilottivaiheella vuonna 2010. Tuolloin mukana oli 45 koulua.

– Nykyisin Liikkuvaksi kouluksi on rekisteröitynyt jo 850 koulua eli noin 40 prosenttia Suomen peruskouluista. Seuraavan neljän vuoden aikana mukaan toimintaan on tarkoitus saada kaikki maan 2 600 koulua, toteaa ohjelmajohtaja Antti Blom Opetushallituksesta.

Tapa, jolla malli viedään koko valtakuntaan, on vielä hallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) suunnittelupöydällä.

– Uskoisin, että saamme syksyyn mennessä esityksen, kuinka poliittiset päättäjät haluavat asian toteuttaa.

Taustalla liikuntasuositus

Toiminnan taustalla on 7-18-vuotiaiden liikuntasuositus, jonka mukaan kaikkien ikäryhmään kuuluvien tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Lisäksi yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja pitää välttää ja ruutuaika viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

– Ideana on, että jokaisessa koulussa lisätään liikunnan määrää omalla tavalla. Kokemus on osoittanut, että koululaiset ja opettajat ovat todella hyviä keksimään erilaisia mahdollisuuksia, kertoo viestintäpäällikkö Annaleena Aira LIKES-tutkimuskeskuksesta.

Useat koulut ovat esimerkiksi hankkineet oppilaiden käyttöön polkupyöriä. Näin koko luokka voi pyöräillä johonkin lähikohteeseen ja pitää oppitunnin siellä.

– Joissain yläkouluissa on taas muutettu varastoja kuntosaleiksi tai tanssipelipaikoiksi. Vaihtoehtoja liikunnan lisäämiseksi on loputtomasti.

Käytännön toteutus vaatii usein myös koulupäivän rakenteen muokkaamista. Tällöin osa välitunneista voi olla tavallista pidempiä ja osa taas lyhyempiä siirtymävälitunteja.

– Pidemmillä välitunneilla voidaan sitten liikkua monin eri tavoin. Siirtymävälintuntien molemmin puolin ei taas kannata laittaa teoria-aineita, vaan toinen tunti olisi hyvä olla jotain taito- tai taideainetta, jotta oppilaat eivät väsy, Blom opastaa.

Rahoitus tulee veikkausvoittorahoista

Liikkuva koulu -ohjelmaan kuuluu olennaisena osana tutkimus, jota tehdään Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön LIKES-tutkimuskeskuksessa Jyväskylässä. Tutkijat ovat mitanneet esimerkiksi viikon ajan oppilaiden liikunnan määrää vyöhön kiinnitetyillä antureilla.

Tulosten mukaan reipasta liikuntaa kertyy kuuden tunnin koulupäivän aikana alakoululaisille keskimäärin 32 minuuttia ja yläkoululaisille 17 minuuttia. Pääosan koulupäivästä oppilaat istuvat.

– Tutkimusten viesti on selkeä: liikuntaa pitää lisätä ja istumista vähentää.

Lisäksi tutkimus on osoittanut, että oppitunteihin integroitu liikunta, fyysisen aktiivisuuden määrä ja hyvä kestävyyskunto ovat yhteydessä hyviin kouluarvosanoihin. Liikunta edistää myös luokkahuone-käyttäytymistä, tehtäviin keskittymistä ja oppitunteihin osallistumista.

Ohjelmaa rahoittaa OKM veikkausvoittovaroista. Nykyisin vuosibudjetti on vajaat viisi miljoonaa euroa. Hallitus ei ole vielä päättänyt paljonko toiminnan laajentamiseen panostetaan rahaa.

– Sovitamme toiminnan siihen rahoitukseen, jonka poliitikot tähän toimintaan antavat, Antti Blom lupaa.