Hallitus uhkaa heikentää perusturvaa

Hallitusohjelman esitykset lisäävät toteutuessaan tuloeroja ja heikentävät perusturvan, kuten työttömyysetuuksien ostovoimaa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) perusturvan riittävyyden arviointiryhmä.

THL:n sosiaalipolitiikan tutkimusprofessori Pasi Moisio sanoo, että jos esitykset toteutuvat, ne tekevät monilta osin tyhjiksi edellisten hallitusten vuosina 2011–2015 tekemät vahvistukset perusturvaan.

Kiviniemen, Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana merkittävimpiä perusturvan parannuksia olivat takuueläkeuudistus sekä työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotukien korotukset. Hallituskausilla esimerkiksi eläkeläisten, työttömien, lapsiperheiden ja opiskelijoiden perusturva parani merkittävästi.

– Samalla korjattiin viimeinkin perusturva reaalisesti sille tasolle, mikä se oli ennen 90-luvun lamaa, Moisio sanoo.

Vuonna 2010 säädettiin laki, jonka mukaan perusturvan riittävyyttä ja pienituloisten tulojen kehitystä arvioidaan joka vaalikauden päätteeksi. Moisio muistuttaa, että nykyisen hallituksen päätösten vaikutukset voidaan arvioida luotettavasti vasta hallituskauden lopussa. Vuonna 2019 julkaistaan historian kolmas perusturvan riittävyyden arviointiraportti.

"Vaarana vääristyminen"

Merkittävimmin perusturvaa uhkaavat heikentää Moision mukaan hallituksen suunnittelema perusturvan indeksikorotusten jäädyttäminen ja toisaalta toimeentulotuen jättäminen jäädytysten ulkopuolelle. Se on ongelmallista, jos inflaatio kiihtyy, eivätkä muut tuet kuin toimeentulotuki pysy hintojen muutoksen perässä.

– Vaarana on vääristyminen niin, että toimeentulotuki nousee korkeammaksi kuin työttömyysturva. Nettona ne ovat samaa tasoa jo nykyään, Moisio sanoo.

Toinen merkittävä perusturvan heikennys koskee tutkijan mukaan eläkeläisiä, joiden asumistuesta hallitus aikoo leikata pois neljäsosan yhdistämällä sen yleiseen asumistukeen.

– Se rikkoo logiikan, jonka mukaan eläkkeen kuuluisi olla tasoltaan tilapäiseksi tarkoitettua perusturvaa korkeampi. Pitkäaikaisena tukena eläkkeen pitäisi pystyä kattamaan kestokulutushyödykkeet, kuten jääkaapit, vaatteet ja auto, Moisio selvittää.

Köyhyys lisääntyy

Perusturvan heikkeneminen merkitsee suhteellisen köyhyyden lisääntymistä Suomessa. Moision mukaan hallitusohjelma ei revi dramaattista kuilua pieni- ja suurituloisten välille. Pitkällä aikavälillä tuloerojen kasvu voi kiihdyttää syrjäytymistä sekä vaikeuttaa pienituloisten työllistymistä ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa.

Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö ei tavoita yhteiskunnan yleiseksi minimiksi katsottua elintasoa, vaikka tällä olisikin riittävä elintaso biologisten perustarpeiden, kuten nälän tyydyttämiseen.

– Oletetaan, että työnhakijalla on puhelin, josta henkilön tavoittaa. Välttämättömyyksiä on tullut myös tietokoneesta ja pääsystä internetiin, joita ilman ei välttämättä pärjää nykypäivän Suomessa, Moisio selittää.

Raaimmillaan lisääntyvä eriarvoisuus peilautuu tutkijan mielestä kouluihin, jossa osalla lapsista on kalliit älypuhelimet, ja ne kenellä ei ole sellaiseen varaa, jäävät joukon ulkopuolelle.

– Aikuisten maailmassa eriarvoisuus näkyy piilotellummin, eikä niin selvästi hyppää silmille.

"Pitkälti arvovalintoja"

Hallitus on perustellut leikkausten kohdistumista eniten pienituloisiin sillä, että säästöt on tehtävä siellä, missä rahaa kuluu.

Moision mukaan perusturvan tason pitäminen suhteutettuna palkkoihin ja yleiseen elintasoon on mahdollista, vaikka se ei halvaksi tulisikaan. Tutkija ei ota kantaa siihen, pitäisikö niin tehdä.

– Poliittinen päätöksenteko on pitkälti arvovalintoja. Myönteistä on, että edellytykset päätösten vaikutusten arvioinnille ovat paremmat ja että ne tekee ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntijaryhmä.

Yhteiskunta- ja taloustieteen tutkimuksessa tuloerojen kasvuun suhtauduttiin myönteisesti vielä 2000-luvun puoleen väliin saakka. Tuloerojen nähtiin lisäävän kannusteita työelämään ja siten hyödyttävän talouskasvua. Sittemmin asiantuntijoiden valtavirran kelkka on kääntynyt täysin.

– Suuret tuloerot heikentävät talouskasvua.