Haminan Lippumaailman isän Kimmo Kiljusen kyydissä ensimmäinen jättikokoinen Suomen lippu

Puhelimessa on innostuneen oloinen Haminan Lippumaailman toiminnanjohtaja, ex-kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Hän on liikkeellä autolla, jonka takaosassa kulkee jotain erikoista: koripallokentän kokoinen Suomen lippu. Se on ensimmäinen laatuaan, ja se saapuu määränpäähänsä Haminaan perjantaina.

–  Tämä on hauska retki. On minulle nostalginen ja liikuttava (tilanne), että minä jouduin lipun täältä tuomaan. Se tuli vähän vahingossa, Kiljunen sanoo STT:lle. Ääni kertoo, ettei tuo vahinko ollut lippuidean isälle mitenkään vastenmielinen.

Jättilippu on kooltaan 440 neliömetriä ja painaa 60 kiloa. Lippu on valmistettu lipputehtaalla Pälkäneen Aitoossa.

"Puisen tangon hinta karkasi käsistä"

Haminan jättilipputanko piti alun perin tehdä puusta, mutta tämän esti liian korkea hinta, Kiljunen sanoo. Nyt useasta osasta koottu tanko on tehty teräksestä.

Tangon materiaali muuttui Kiljusen mukaan tammi-helmikuussa tänä vuonna.

–  (Puisen tangon) hinta karkasi käsistä. Suomalaisen puurakennuksen hinta olisi tullut niin kalliiksi, puhuttiin miljoonahankkeesta.

Uuden kilpailutuksen jälkeen valinta osui Kiljusen mukaan puutankoa reilusti halvempaan terästankoon.

–  Tarjouksen voitti ADS Finland. Vasta kilpailun jälkeen kuultiin, että itse asiassa pietarilainen konepaja rakentaa sen terästangon, Kiljunen sanoo.

ADS Finland ei vastannut STT:n yhteydenottopyyntöihin.

Pystyssä vasta tanko, lippu odottaa nostoa

Haminan sata metriä korkean lipputangon toimittajan rakenne- eli lujuuslaskelmissa on havaittu puutteita, sanoo A-Insinöörit -yrityksen toimialajohtaja Timo Leppänen STT:lle. A-Insinöörit toimii lipputangon lujuuslaskelmien tarkastajana.

Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen sanoo STT:lle, että Venäjän lujuuslaskelmien standardit poikkeavat Euroopassa käytössä olevista standardeista. Eroa on myös siinä, että Suomessa lähdetään yhtenäisistä tangoista, mutta Pietarissa valmistettu on tehty 11 osasta, jolloin tekniikka on tietysti erilainen.

Myöskään Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu ei puhu lujuusvaatimusten puutteista. Hänkin muistuttaa, että kyse on kahdesta eri standardista.

–  Emme ole saaneet purettua kunnolla venäläisten laskentadataa, joka liittyy heidän ilmoitukseensa. He ovat ilmoittaneet, että se (tanko) kestää aika koviakin tuulikuormia, mutta me emme ole pystyneet analysoimaan sitä, mihin laskelma perustuu. Sitä työtä on nyt tehty, Filppu sanoo.

"Lippu laskeutuu myrskyssä automaattisesti alas"

Muhosen mukaan vaaraa ei ole, mutta lipputankoa ympäröivä alue tullaan rajamaan siksi ajaksi, kun asiaa selvitetään.

–  Lipputanko on sellaisella paikalla, ettei riskiä ole. Nythän on pystyssä tanko, mutta puhutaan ihan eri kuormituksesta, kun siinä on lippu. Emme tietenkään vedä lippua salkoon ennen kuin asia on selvä, hän lisää.

Kiljusen mukaan jättilippu ei aiheuta tangolle rasitusta. Vastaavanlaisia tankoja on hänen mukaansa Venäjällä pystytetty valonheittimille kaasukentillä, lentokentillä ja urheilustadioneilla.

–  (Haminan) lipulle tulee sellainen mekanismi, että myrskytuulien vallitessa, lippu laskeutuu automaattisesti alas, Kiljunen sanoo.

Lipputangon hinnasta on liikkunut monenlaista tietoa. Filpun mukaan Avaimet käteen -periaatteella toimitetun tangon hinnaksi on tullut reilut 320  000 euroa ja perustusten hinnaksi 185  000 euroa.

Kiljusen mukaan 32 valtiota on lahjoittanut Haminan suurlippuhankkeeseen liki 100  000 euroa.

Lipputanko pystytettiin Sibeliuskadun kentälle viime viikon torstaina. Suuri Suomen lippu on tarkoitus nostaa salkoon 3. joulukuuta.

Asiasta ovat kertoneet muun muassa Suomen Kuvalehti ja Yle.