Hammaspeikkoa pelotellaan kohta kauran kuorista tehdyllä ksylitolilla – katso lista myös muista kuuluisista suomalaiskeksinnöistä

Fazerin ksylitolitehtaan peruskivi muurattiin perjantaina Lahden Kasakkamäellä.

Mukana oli erityinen kunniavieras – ”ksylitolin isäksi” mainittu emeritusprofessori Kauko K. Mäkinen Turusta.

Hänestä koko tehdashanke on hyvin isänmaallinen.

– Toivon, että tilaisuuden lopuksi soi Maamme-laulu. Ksylitolia voisi verrata Sibeliukseen, Nurmeen ja saunaan, Mäkinen sanoi. Hän otti kauhan käteen ja teki osansa peruskiven muurauksessa.

Asian merkittävyys on siinä, että ksylitoli palaa ”kotiin”: kotimainen yritys alkaa valmistaa ksylitolia kotimaisesta raaka-aineesta uudella menetelmällä.

Nuori biokemian apulaisprofessori Mäkinen ja professori Arje Scheinin aloittivat vuonna 1970 Turussa laajat tutkimukset, joissa selvisi ksylitolin eli ”koivusokerin” teho hampaiden reikiintymistä vastaan. Kahden vuoden ruokintatutkimuksessa karies poistui kokonaan.

Seuraava tutkimus osoitti, että pienikin määrä torjui reiät – riitti, kun karamellien sokeri korvattiin ksylitolilla.

Suomen Sokeri patentoi valmistusmenetelmän. Huhtamäki/Hellas valmisti ensimmäisenä ksylitolipurukumia vuodesta 1975 alkaen.

Ksylitolin tuotanto ja jalostus myytiin sittemmin ulkomaille ”erilaisten investointifirmojen” haltuun.

Se on ollut tutkijoille ankaran harmituksen paikka.

– Kultamunat menetettiin. Ja Suomen Sokeri sai ksylitoliprojektiin (valtiolta) Sitran ja Tekesin tukea. Olen katkera, ja syytän MTK:ta Cultorin (Suomen Sokerin) myynnistä ja Suomen kulttuurirahastoa Huhtamäen pilkkomisesta, Mäkinen lausui.

Muuraustilaisuuteen saapunut entinen maatalousministeri ja ex-kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) vähän loivensi:

– MTK oli vain yksi. Muutkin Cultorin omistajat myivät.

Amerikkalainen Wrigley valtasi purkkamarkkinat. Muutkin rahastivat suomalaiskeksinnöllä.

Pitkän tiedeuran kotimaassa ja Yhdysvalloissa tehnyt Mäkinen on antanut ksylitolille ”kasvot” Aasiassa. Hän eläköityi vuonna 2001.

Lempilapsen paluu pääsi yllättämään.

– Huomasin lehdestä Fazerin projektin. Soitin heti konsernijohtajalle.

Merkkitapaushan tässä on. Fazer julkisti ksylitoliprojektinsa maaliskuussa: hinta 40 miljoonaa euroa ja 30 uutta työpaikkaa.

Tehdas on Fazerin suurin yksittäinen investointi yli 60 vuoteen. Edelle menee tuotannon siirto Helsingistä Vantaan Vaaralaan vuonna 1956.

Konsernijohtaja Christoph Vitzthum painotti ainutlaatuisuutta – ja kiertotaloutta.

– Ksylitoli tehdään kauran kuorista, jotka ovat menneet rehuksi ja energiantuotantoon.

Yhtiö käyttää osan tuotannosta itse, osa myydään lähinnä Eurooppaan. Fazer on maan ainoa ksylitolipurukumin valmistaja.

Suomessa ksylitolia valmistaa myös DuPont Kotkassa.

Onko tehdas myös ”viimeinen niitti”, joka tekee Lahdesta kesäkuussa Euroopan ympäristöpääkaupungin?

– Tässä on Suomi–Ranska-maaottelu, kun vastassa ovat Strasbourg ja Lille, kaupunginjohtaja Pekka Timonen kuvaili ympäristökisan finaalia.

Lahti sai parhaat pisteet ilmanlaadusta, jätteenkäsittelystä ja ekoinnovaatioista.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .