Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen jättiponnistus: Hallan tuvan peruskorjaus vaatii 5000 talkootuntia

Hankasalmen kotiseutumuseon päärakennuksessa, kotiseututalo Hallan tuvan pienemmässä tuvassa, Pientuvassa, muurataan uutta perinneuunia. Entinen purettiin pois, ja uuteen rakennetaan uunin lisäksi hella, jotta siinä voisi valmistaa perinneruokia.

Uunin perusta on muurattu ­särky- eli lohkokivistä, joita löydettiin puretun lattian alta. Ne oli kaiketi laitettu täyttömaaksi hienojakoisen soran sekaan, päälle valetun betonilaatan alle.

Muurari Petteri Stubb sanoo, että uuni on muuten jotakuinkin normaali, mutta perustan lohkokivien kanssa oli vähän enemmän tekemistä.

– Työkalut piti olla sellaiset, joilla saa isot kivet pienittyä, Stubb kertoo.

– Ja olihan niitä vähän raskasta siirrellä, piti vivuta paikoilleen.

 

Perinneuunin muuraaminen on osa Hallan tuvan peruskorjausta, joka aloitettiin viime syyskuussa. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 257 000 euroa. Kokonaissummasta rahoitetaan talkoilla noin 77 000 euroa.

Talkootunteja pitäisi saada kasaan jotakuinkin 5 000. Se on valtava ponnistus Hankasalmen kotiseutu­yhdistykselle.

– Remontti aloitettiin ulkona, kun teimme salaojat rakennuksen ympärille, kertoo hankevastaava Jari Lamberg.

– Sisätöissä puretaan lattiat, niiden alla olevat betonilaatat ja vaihdetaan täyttömaaksi kapillaarikatkosepeliä.

Seinien hirrenraot puhdistetaan ja tiivistetään sekä sisältä että ulkoa, ja ikkunoihin laitetaan käytännössä uudet karmit. Sisälle rakennetaan myös invavessa.

– Muutoksia tehdään paljon, mutta remontin jälkeen tuvassa pitäisi näyttää jokseenkin samanlaiselta kuin ennenkin, sanoo kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Kolehmainen.

Ihan tähän tavoitteeseen tuskin päästään, sillä esimerkiksi lattialautojen uusiminen muuttaa tuvan olemusta melkoisella varmuudella.

– Lattian väritys on vielä ­mietinnässä, mutta kyllähän ­sen saa tarvittaessa vanhan näköiseksi, Lamberg sanoo.

– Ja onhan lattiat uusittu 1960-luvulla, kun tupa siirrettiin tänne Suolivedeltä.

Remontin isoimmat haasteet saattavat olla vielä piilossa, sillä korjaustarve selviää rakenteiden avaamisen myötä.

– Kaikki lahopuu poistetaan ja korvataan uudella, Lamberg sanoo.

– Onhan tämä varmasti ikäisekseen hyvässä kunnossa, mutta lattian alla on kosteusongelmia.

Uusien lattioiden alle ei kos­teutta synny.

– Sepelin päälle laitetaan lämpöeriste, 100 millin betonilaatta valetaan sen päälle ja lautalattian alle tulee 200 milliä selluvillaa.

Ensin remontoidaan Pientupa, ja sen jälkeen käydään isomman tuvan kimppuun. Käyttöönottoa on suunniteltu alkukesään 2020.

 

Peruskorjauksen on suunnitellut arkkitehti Hilja Moilanen. Hankehakemuksen tekeminen Maaseutukehitys ry:lle ja Keski-Suomen ely-keskukselle aloitettiin vuonna 2017.

– Suunnitteluun meni yksi talvikausi, Lamberg sanoo.

Pohjaksi suunnittelulle tehtiin sisäilma- ja rakenneselvitys Kotiseutuliiton avustuksen turvin. Yhteistyökumppanina on toiminut myös Keski-Suomen museo.

Mieleen on jäänyt ely-keskuksen Raimo Toivolan selkeä kehotus.

– Tehkää nyt kunnolla.

Ja niin tosiaan tehdään.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .