Harjabisneksellä vaurastunut jyväskyläläinen näkövammainen Jaakko Kuitunen testamenttasi Raamattuopiston Säätiölle asunto-osakkeita yli 700 000 euron arvosta

Jyväskylässä tammikuussa 2018 menehtynyt Jaakko Kuitunen testamenttasi satojen tuhansien eurojen arvosta omaisuutta Suomen Raamattuopiston Säätiölle. Asian vahvistaa Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen. Kuitusen nimi on julkaistu tämän omaisten luvalla.

Kangasniemellä syntynyt, vuodesta 1952 Jyväskylässä asunut Kuitunen testamenttasi Raamattuopistolle kymmenen Jyväskylässä sijaitsevaa asunto-osaketta, joiden perunkirjoitusarvo on yli 700 000 euroa. Kerrostaloasunnot sijaitsevat Jyväskylän Mäki-Matissa.

Raamattuopiston Säätiö saa yli 40 prosenttia tuloistaan lahjoituksina, tuhansia lahjoituksia vuodessa. Kuitusen lahjoitus on kuitenkin poikkeuksellisen suuri.

– Tämän kokoluokan lahjoituksia meille tulee ehkä kerran kymmenessä vuodessa, kertoo Vartiainen.

Suomen Raamattuopiston Säätiö on kristillinen järjestö, jolla on yli 50 palkattua työntekijää. Keskuspaikassa Kauniaisissa toimii kristillinen kansanopisto.

Yleisimmin lahjoituksen Raamattuopistolle tekee henkilö, jolla ei ole rintaperillisiä. Kuitusen lähimmät omaiset olivat veljen lapset.

Raamattuopisto on myynyt osan lahjoitetuista asunnoista. Kuitunen ei ollut täsmentänyt, mihin toivoi lahjoitusvarojaan käytettävän.

– Yleensä lahjoitusvarat käytetään normaalin toiminnan pyörittämiseen, kommentoi Lauri Vartiainen.

 

Omaisille Kuitusen suurlahjoitus Raamattuopistolle tuli yllätyksenä.

– Testamentti oli tehty vuonna 2009. Lahjoitetut asunnot olivat pääosin yksiöitä ja kaksioita, Kuitusen veljentytär Mervi Siitari kertoo.

Lahjoitus juuri Raamattuopistolle oli toisaalta ymmärrettävä. Kuitunen joutui lapsena jättämään viimeisen kansakouluvuoden kesken silmäsairauden vuoksi heikentyneen näön takia.

Kuitunen hakeutui syksyllä 1949 ensin kahdeksanviikkoiselle Raamattuopiston kurssille Kauniaisiin, sitten sokeain ammattikouluun. Hän opiskeli itsensä myös hierojaksi ja harjansitojaksi.

Siitarin mukaan Kuitunen eli vaatimatonta elämää ja hankki omaisuutensa harjantekijän ammatissaan 1950-luvulta alkaen.

– Hän teki harjoja muun muassa kotitalonsa autotallissa Mäki-Matissa ja aiemmassa asunnossaan Kauppakadulla. Hän oli tuttu näky Jyväskylän keskustassa monille, Siitari sanoo.

Veljentytär uskoo, että asuntosijoittaminen oli Kuituselle tapa kartuttaa omaisuutta, ehkä osin myös harrastus.

– Ensimmäisen asunnon setäni hankki jo vuonna 1956 kerrostalosta Löylykadulta. Se oli 31 neliön yksiö, jonka setä vuokrasi ja muutti itse vuokra-asuntoon.

 

Siitari itsekin sanoo siskonsa kanssa oppineensa sedältään harjantekemisen taidon.

– Se on käsityöläisen puuhaa. Esimerkiksi katuharjojen teossa lanka pujotettiin reijistä läpi ja vetästiin sitten harja-ainekset reijästä läpi, sidottiin ja pyöräyteltiin. Homma kävi sedältä sukkelasti, kertoo Siitari.

Harjojen tekeminen säilyi sedän harrastuksena aina hoivakotiin muuttamiseen eli vuoteen 2014 asti.

– Kun setämme kuoli, hänen autotallissaan oli 400–500 lakaisuharjaa, kuvailee Siitari.

Kuitunen oli myös järjestöaktiivi. Kun Keski-Suomen Näkövammaiset (aiemmin Keski-Suomen Sokeat) perustettiin 1956, Kuitusesta tuli sen hallituksen jäsen ja aktiivinen toimija.

– Hiihto ja urheilu oli sedälle tärkeää ja hän kannusti muitakin näkövammaisia hiihtämään. Kuitunen sai hiihtoneuvoksen arvonimen vuonna 2003, jolloin hänelle tuli täyteen viidestoista Finlandia-hiihto, veljentytär kertoo.

Kuitunen menehtyi pitkällisen sairastamisen jälkeen palvelutalossa 87-vuotiaana. Hänet on haudattu Kangasniemen hautausmaalle.

 

SPR:lle testamentataan 1,4 miljoonaa vuodessa

Testamenttilahjoitukset ovat nykyisin yleinen tapa tukea yleishyödyllisiä toimijoita. Suomen Punainen Risti saa vuosittain testamenttilahjoituksia noin 5–10 prosenttia kokonaistuotoista, kertoo varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta.

Viitenä viime vuonna SPR on saanut testamentti- tai legaattilahjoituksina keskimäärin 1, 42 miljoonaa euroa vuodessa.

– Viime vuonna saimme yhden reilun puolen miljoonan testamentin. Tämän kokoluokan ja tätä suurempia testamentteja saadaan harvoin, noin kerran viidessä vuodessa, kertoo Laurinsilta.

Lahjoitukset käytetään lahjoittajan toivomuksen mukaisesti. Punaiselle Ristille tulevat lahjoitukset on useimmiten kohdennettu joko Suomen Punaisen Ristin Katastrofirahastoon tai kotimaan toimintaan.

– Joskus ne on kohdennettu myös tarkemmin esimerkiksi ystävätoimintaan. Myös alueellisesti kohdennettuja testamentteja on tehty.

Yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat Laurinsillan mukaan SPR:lle tärkeitä.

– Testamenttilahjoituksista puhutaan nyt enemmän ja ihmisten tietoisuus lahjoitusvaihtoehdoista kasvaa koko ajan. Tyypillisesti arvokkaamman lahjoituksen antava henkilö on kohtalaisen vanhaksi elänyt leski, jolla ei ole omia rintaperillisiä, kertoo Laurinsilta.

Laurinsillan mukaan jos lahjoituksena saadaan esimerkiksi kerrostalon asunto-osakkeita, ne yleensä myydään.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .