Helsingissä ja Lapissa liki 20 prosenttiyksikön kuilu äänestysaktiivisuudessa – "Se on ihan todella valtava ero"

Europarlamenttivaalien äänestysaktiivisuudessa oli Suomessa paikoin todella suuria eroja. Vaikka äänestysaktiivisuus kokonaisuudessaan kasvoi, alueiden väliset kuilut paikoin syvenivät: esimerkiksi Helsingissä äänestysprosentti nousi ja Lapissa laski.

Erot äänestysinnossa ovat perinteisestikin isoja ja noudattavat samaa kaavaa kaikissa vaaleissa. Muun muassa korkeakoulutettujen ja varakkaiden alueilla äänestetään enemmän, vähätuloisten ja vähemmän koulutettujen vähemmän.

Sunnuntaisten EU-vaalien äänestyskäyttäytymisessä oli kuitenkin yksi piirre, jota ei näkynyt eduskuntavaaleissa. Helsingissä äänestysprosentti nousi 55,7:ään, kun taas Lapissa jäätiin liki 20 prosenttiyksikköä matalammalle, 36,9 prosenttiin.

Eduskuntavaaleissa Helsingin ja Lapin välinen ero oli huomattavasti pienempi. Helsingin äänestysprosentti oli 77,7, Lapissa 69,3.

Kampanjapaukut Helsinkiin

Aluetutkija Timo Aro kertoo yllättyneensä Lapin ja Helsingin välisestä kuilusta.

–  Se on ihan todella valtava ero, asiantuntijana aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä työskentelevä Aro sanoo STT:lle.

Lappia vielä piirun verran heikommin äänestettiin Savo-Karjalassa (36,4 prosenttia) ja Kaakkois-Suomessa (36,5 prosenttia). Itä-Suomessa äänestysaktiivisuus on kuitenkin perinteisestikin ollut heikko ja Länsi-Suomessa vahva.

Helsingin nousua ja vasteaavasti Lapin laskua selittävät yleisen valtio-opin professori Hanna Wassin mukaan ennen kaikkea näkyvät etelän ehdokkaat.

–  En tiedä, kampanjoivatko he erityisesti helsinkiläisinä, mutta he kuitenkin ovat profiloituneet enemmänkin urbaanien asioiden ajajiksi. Sitten totta kai on yleinen vihreiden noste, joka varmasti Etelä-Suomen kaupunkeja innostaa.

Wass nostaa esille myös nuorten aktivoitumisen EU-vaaleissa, mikä voi osaltaan selittää ikärakenteeltaan nuoren Helsingin äänestysaktiivisuutta.

EU-vaaleissa kampanjakenttää on koko maa, kun käytössä on vain yksi vaalipiiri. Wass arvioi, että lyhyen kampanja-ajan vuoksi kampanjointi saattaa painottua enemmän Helsinkiin ja muihin suuriin kaupunkeihin, joissa on paljon äänestäjiä.

–  Olin Pieksämäellä viime viikolla, eikä siellä ollut vaalimainoksia kaupungin raitilla.

Yhteisön esimerkki ja ilmapiiri vaikuttavat

Helsingin jälkeen seuraavaksi eniten äänestettiin Ahvenanmaalla (51,1 prosenttia) ja sitten Uudellamaalla (45,9), Varsinais-Suomessa (43,2) ja Pirkanmaalla (43,1).

–  Ollaan Suomen kasvukolmiossa, Aro toteaa.

Äänestysaktiivisuuden eriytymistä selittävät erot esimerkiksi työpaikkojen ja asukkaiden määrän muutoksessa.

–  Alueellinen eriytyminen on lisääntynyt, mitä pidemmälle ollaan tultu finanssikriisin 2008 jälkeen, Aro sanoo.

Aron mukaan kyse on eroista luottamuksen tunteessa ja kokemuksessa siitä, miten voi ja kykenee vaikuttamaan asioihin. Ei siis niin paljon esimerkiksi siitä, kuka todellisuudessa hyötyy EU:sta ja kuka ei.

–  Ja sellaisiin asioihin, joita on vaikea mitata, jotka liittyvät tulevaisuususkoon, oman alueen pärjäämiseen ja menestymiseen jatkossa sekä tietysti perinteeseen. Jos on alhaisen äänestysaktiivisuuden perinne ympäröivällä alueella, kyllähän se vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ja käyttäytymiseen samaten kuin korkean äänestysaktiivisuuden alueella.

Aro sanoo, että yhteisön esimerkki ja ilmapiiri vaikuttavat siihen, mitkä koetaan asioiksi, joihin halutaan vaikuttaa. Tämä näkyy esimerkiksi ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Kaikista Suomen kunnista eniten äänestettiin Kauniaisissa Uudellamaalla, jossa 69,8 prosenttia äänioikeutetuista lähti uurnille.

Matalin äänestysaktiivisuus oli kainuulaisella Hyrynsalmella, jossa äänensä antoi 29,2 prosenttia.

--

Korjattu aiempaa uutista klo 18.54: Eniten äänestettiin Kauniaisissa Uudellamaalla (69,8 prosenttia). Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että eniten olisi äänestetty Pedersöressä Pohjanmaalla.