Helsinki-Vantaan rajatarkastuksen läpi kulkee viikossa 140 eri kansallisuutta

EU-kansalaisen rajatarkastus automaatilla kestää keskimäärin noin 23 sekuntia.

Aamupäivällä Helsinki-Vantaan lentokentällä on vielä väljää. Ruuhkahuippu on vasta iltapäivällä ja alkuillasta, kun Aasian-lennot ja Euroopan syöttöliikenne tuovat ja vievät matkustajia moninkertaisen määrän muihin vuorokaudenaikoihin verrattuna.

– Helsinki-Vantaan haaste ovat juuri huipputunnit. Silloin väkeä riittää ja rajavartijan käsi käy kuin kärpän pyytäjällä, kuvailee Helsinki-Vantaan rajatarkastusosaston päällikkö majuri Jussi-Pekka Tanninen.

Liikenne Helsinki-Vantaalla on kasvanut viime aikoina nimenomaan näiden huipputuntien aikana. Tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä matkustajamäärät ovat kasvaneet lähes 9 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kertoo Finavia. Erityisesti Schengen-alueen ulkopuolelta tulevien matkustajien määrä kasvaa.

Helsinki-Vantaalla on Suomen suurin rajatarkastusyksikkö. Lentokentällä tehtiin viime vuonna yli 4,5 miljoonaa rajatarkastusta. Viikossa tarkastukseen tulee noin 140 eri kansallisuutta.

– Kansallisuuksien määrä tekee tarkastuksista täällä erilaisia kuin muualla. Tarkastuksissa pitää hallita huomattava määrä tietoa eri maiden asiakirjoista ja kansalaisuuksista, Tanninen kertoo.

Kaikkiaan Helsinki-Vantaan rajatarkastusosastoon kuuluu 200 ihmistä.

 

"Turun tapahtumista rutiiniin tuli pieniä lisäyksiä"

 

Majuri Tannisen kertoessa rajavartijoiden toiminnasta kentällä puhe kääntyy viimeaikaisiin tapahtumiin, kuten Turun puukotuksiin. Tanninen vetäisee reisitaskusta A5-kokoisen lapun.

– Tämä lappu on niihin tilanteisiin, kun alkaa tapahtua, eikä ole enää aikaa ruveta suunnittelemaan. Tästä voi nopeasti katsoa tarvittavat toimenpiteet.

Tannisen mukaan iso muutos rajavartioston toiminnassa tapahtui jo Pariisin ja Brysselin terrori-iskujen aikaan. Turun tapahtumien jälkeen normaaliin päivärutiiniin tehtiin pieniä lisäyksiä. Terrorismiin liittyvissä tilanteissa turvallisuusvastuullinen viranomainen on poliisi.

– Turun tapahtumista seurasi lähinnä valmistautumista, ei toimeenpanoa. Keskustelimme poliisin kanssa siitä, mitä he haluavat meidän tekevän, Tanninen sanoo.

Kansalaisille rajavalvonnan tehostuminen näkyy ehkä siinä, että miehistöä on enemmän ja erilaisissa varusteissa.

– Olemme jatkuvasti valmiudessa, ja toimintaa voidaan säädellä hyvin nopeasti ja jouhevasti, Tanninen sanoo.

Nyt rajallakin on jo palattu normaaliin valmiuteen. Tannisen mukaan vielä ei ole ollut sellaista hetkeä, että taskussa olevan listan kaikki kohdat olisi pitänyt panna toimeen.

 

Automaattiporttien käyttöön kannustetaan

 

Heinäkuussa Helsinki-Vantaalla rikottiin taas yksi ennätys, kun ulkorajan ylitti ensimmäistä kertaa yli puoli miljoonaa matkustajaa yhden kuukauden aikana.

Rajatarkastuksia ovat nopeuttaneet muun muassa tarkastusautomaatit. Niiden käyttö on lisääntynyt 50 prosentilla viimeisten kahden vuoden aikana.

– Kannustamme käyttämään automaatteja niin paljon kuin mahdollista. Ne eivät korvaa henkilöstöä, mutta tukevat sitä, Tanninen sanoo.

Automaattiportteja seuraakin tumman yksisuuntaisen lasiseinän takana koko ajan rajavartija. Jos automaatti havaitsee jotain vikaa asiakirjassa tai matkustajan tiedossa, näytöllä syttyy punainen valo ja matkustaja viedään tarkempaan tarkastukseen.

EU-kansalaisen rajatarkastus automaatilla kestää keskimäärin noin 23 sekuntia. Ruuhka-aikaan porteista voi kulkea 4 000–5 000 matkustajaa tunnissa. Vuorossa oleva rajavartija kuvaileekin ruuhka-aikaa ”sellaiseksi naamatetriksen pelaamiseksi”.

Tanninen myöntää, että monet vierastavat ensin automaatteja.

– Varsinkin suomalaiset ovat ensin varovaisia. Japanilaiset taas rakastavat tekniikkaa ja kerääntyvät automaattien ympärille. Kun sitä on kerran käyttänyt, sen jälkeen sitä käyttää aina, Tanninen sanoo.