Helsinkiin kokoontuneet ministerit yrittävät ratkoa luonnon köyhtymistä sekä löytää yhteistä tietä ilmastotavoitteista

EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit ovat tänään koolla Helsingissä. Epävirallisessa ministerikokouksessa keskustellaan EU:n ilmastotavoitteista sekä kansainvälisten ilmastotavoitteiden kirittämisestä. Ministerien pohdittavana on myös se, millaista viestiä EU:sta viedään YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokoukseen syyskuussa.

Päivän toisena suurena puheenaiheena on luonnon monimuotoisuus.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan ilmastokysymykset ja luonnon monimuotoisuus kietoutuvat pitkälti yhteen. Hän näkee, että EU:lla pitää olla kunnianhimoa kummankin kriisin ratkaisemiseen.

Ministerikokous liittyy Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan. Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä varsinaisia päätöksiä, mutta kaksipäiväinen tapaaminen tarjoaa ministereille hyvän mahdollisuuden keskustella kasvokkain vaikeista kysymyksistä.

Sopu ilmastotavoitteesta Suomen tehtävälistalla

Puheenjohtajamaana Suomen tavoitteena on, että EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoite saataisiin sovittua vuoden loppuun mennessä.

– EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta on puhuttava. Meidän on pidettävä kiinni ilmastojohtajuudesta ja nostaa omaa kunnianhimoamme, Mikkonen sanoi saapuessaan aamulla kokouspaikalle Finlandia-taloon.

Osa EU-maista on suhtautunut ilmastotavoitteisiin epäillen. Esimerkiksi kesäkuun huippukokouksesta EU-johtajat lähtivät tyhjin käsin, sillä Puola, Unkari ja Tshekki sekä osittain myös Viro eivät silloin halunneet, että yhteiseksi tavoitteeksi kirjattaisiin hiilineutraalius vuonna 2050.

Mikkonen on jo aiemmin arvioinut, että loputkin jäsenmaat voidaan saada tavoitteeseen mukaan, kunhan niiden huolia kuunnellaan ja siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti.

Tällä hetkellä EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä 40 prosentilla vuodesta 1990.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että ilmaan pääsee saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan.

Luonto köyhtyy nopealla tahdilla

Luonnon monimuotoisuus katoaa vauhdilla, joka on nyt satoja kertoja nopeampaa kuin menneiden kymmenen miljoonan vuoden aikana, todettiin YK:n alaisen IPBES-paneelin toukokuussa julkaistussa raportissa.

Raportin mukaan ihmiskunnan kasvava hiilijalanjälki ja kulutus vaarantavat luonnon uusiutumisen, alkaen puhtaasta vedestä ja hengityskelpoisesta ilmasta aina hedelmälliseen maaperään.

Ihmiset tuhoavat ympäristöä, josta elämä ja hyvinvointi ovat riippuvaisia.

Nykyiset toimet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Kansainvälisesti vuodelle 2020 sovituista 20 monimuotoisuustavoitteista suurin osa jää saavuttamatta.

Mikkonen toivoo, että EU pystyisi ottamaan johtajuutta myös monimuotoisuuskysymyksissä. Ensi vuonna on tarkoitus sopia kansainvälisesti uusista tavoitteista, joilla luonnon köyhtyminen voitaisiin pysäyttää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.