Henna Virkkunen: Euroopan puolustus tiivistyy – Suomen Nato-jäsenyys selkiyttäisi tilannetta

Puutteellisen puolustusyhteistyön arvioidaan maksavan eurooppalaisille vuosittain 25–100 miljardia euroa ylimääräistä, europarlamentaarikko kirjoittaa Keskisuomalaisen vierailijakolumnissaan.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö on tiivistymässä. Painetta tähän ovat tuoneet erityisesti kolme valtiojohtajaa: Vladimir Putin, Recep Tayyip Erdogan ja Donald Trump. Kaikki Euroopan unionin ulkopuolelta. Venäjän aggressiivinen voimapolitiikka ja Krimin laiton haltuunotto sekä Turkin presidentin rajut otteet heijastuvat suoraan Eurooppaan.

Kun samaan aikaan myös toisen maailmansodan jälkeen rakentunut tiivis transatlanttinen liittolaissuhde Yhdysvaltoihin on koetuksella presidentin ailahtelevaisuuden vuoksi ja alueellinen sotilasmahti Britannia on eroamassa EU:sta, on turvallisuuspoliittinen ympäristö aikamoisessa paineessa.

EU-komissio esitteli kuluvalla viikolla omat ehdotuksensa Euroopan puolustusyhteistyön syventämiseksi. Keskustelun pohjaksi tuotiin kolme vaihtoehtoista mallia.

Ensimmäinen skenaario tarkoittaisi tapauskohtaisesti etenevää yhteistyön tiivistämistä EU:n avustuksella. Toisessa mallissa EU:lla olisi nykyistä suurempi rooli esimerkiksi rajavalvonnassa, kyberturvallisuuden edistämisessä sekä kriisinhallintaoperaatiossa.

Malleista kolmas on kunnianhimoisin. Siinä EU ja sotilasliitto Nato toimisivat yhdessä Euroopan puolustuksen kehittämiseksi. Yhteiseen puolustukseen ja turvallisuuteen sitoutuneet jäsenmaat voisivat myös saada rahoitusta puolustushankkeille EU:n puolustusrahastosta, jonka perustamista komissio myös esittää.

Puolustusrahaston kautta jäsenmaat voisivat halutessaan tehdä hankintoja ja jaksottaa niitä. Kriittisten suorituskykyjen hankintoihin, esimerkiksi Hornetien uusintaan, rahasto ei välttämättä silti sopisi. Rahastoon ei esitetä EU:n yhteistä rahaa.

Suomen kannalta komission esitykset ovat tervetulleita. Kaikki yhteistyön tiivistäminen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tukee omaa kansallista puolustustamme.

Puolustusteollisuuden markkinoiden avaaminen ja kilpailun lisääminen olisi tervetullutta, sillä materiaalikustannukset ovat karanneet käsistä. Samalla on huolehdittava, että myös pk-yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin.

Eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventäminen on perusteltua sekä turvallisuuden että talouden näkökulmasta. Puutteellisen yhteistyön arvioidaan maksavan eurooppalaisille vuosittain 25–100 miljardia euroa ylimääräistä. Summa kertyy muun muassa kilpailun puutteesta, päällekkäisistä järjestelmistä ja tehottomuudesta.

Toiveikkuudesta huolimatta on muistettava, että edes kunnianhimoisin komission malleista ei korvaa, eikä sen pidäkään korvata Natoa. Jokainen esityksistä on Naton rakenteita täydentävä. Tämä on luonnollista, sillä EU:n 28 jäsenmaasta 22 kuuluu myös Natoon. Niin ikään Suomen jäsenyys Natossa selkiyttäisi omaa turvallisuuspoliittista tilannettamme ja eurooppalaisen puolustuksen kehittämistä.

On aivan oikein ja perusteltua, että Eurooppa ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Jopa vuosikymmenien ajan monet maat ovat laiminlyöneet omaan varautumistaan ja jättäneet puolustuksensa liiaksi Yhdysvaltain vastuulle.

Eurooppa lähtee liikkeelle melkoiselta takamatkalta. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen puolustusta on ajettu alas monissa jäsenmaissa. Yhteenlaskettuna EU:n 28 jäsenmaalla on nyt käytössään 70 prosenttia vähemmän tankkeja, 38 prosenttia vähemmän taisteluhelikoptereita ja 54 prosenttia vähemmän partio- ja taistelulaivoja kuin kylmän sodan päätyttyä.

Kaikki Nato-maat sitoutuivat huippukokouksessaan 2014 nostamaan puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan ja ovat hitaasti etenemässä nyt tähän suuntaan. Suomen puolustuksesta on pidetty huolta kaikki nämä vuodet. Meillä sotilasmenot asettuvat nykyisellään suunnilleen tuolle tasolle Naton laskukaavalla.

Keskustelu Euroopan puolustuksesta jatkuu sekä Euroopan parlamentissa että jäsenmaiden päämiestasolla. Suomen tulee tukea komission esityksiä ja varmistaa, että olemme tarjoamassa ratkaisuja. Tiiviimpi eurooppalainen puolustus on ehdottomasti Suomen etu.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen

europarlamentaarikko (kok.).

Uusimmat

Kotimaa

Tuhatmäärin Jehovan todistajia kokoontui Jyväskylään viikonloppuna – Konventista voi löytää jopa elämänsä rakkauden

Yllättikö sankka sumu autoilijan liikenneympyrässä? Menopeli kyljelleen Kangasniemellä

Neuvostovankeja kohdeltiin maatiloilla yleensä hyvin, tiukat ohjeet eivät uponneet isäntäperheisiin – Tutkimukseen haastateltujen jatkosodan ajan lasten mukaan vankien kanssa syntyi usein ystävyys

Monet perheet kokevat vauvan normaalinkin yöheräilyn ongelmaksi – "Normaali on usein paljon odotettua huonompaa kuin vanhemmat luulevat"

HS: Jutta Urpilainen siirtynee EU-komissaariksi suoraan vanhempainvapaalta, perheeseen tulee toinen lapsi

Hämeenlinnassa paljastetaan väittelyä herättänyt Lotta-patsas

Seinäjoella kaksi nuorta miestä kuollut auton törmättyä puuhun

Kultarantarannassa keskustellaan jälleen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta – teemana maailman murros ja Euroopan tulevaisuus, päävieraana Saksan liittopresidentti

Lottopotti nousee juhannukseksi viiteen miljoonaan euroon – katso lauantain oikea rivi tästä

Lääkärinvirat täyttämättä Hankasalmella – kuntalaiset pääsevät marraskuussa lääkäriin palvelusetelillä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.