Herkkä havaitsee työpaikan ilmapiirin muutokset

Suomalaisista herkkiä tai erityisen herkkiä on arvioiden mukaan noin 15-20 prosenttia väestöstä. Kyseessä on synnynnäinen ominaisuus, josta on paljon hyötyä. Toisaalta herkät myös kuormittuvat helposti.

Herkän ihmisen tietokirjan tehnyt Janna Satri kirjoittaa, että herkkä ihminen on erityisen herkkä ympäristön ärsykkeille ja sisäisille vaikutteilleen. Herkkä tekee poikkeuksellisen hienovaraisia havaintoja ja prosessoi niitä syvällisesti. Ei-herkän ihmisen voi olla vaikea ymmärtää herkän kokemusmaailmaa.

Työelämässä herkkien tilanne saattaa olla hankala, jos työpaikan arvot ovat kovat, eikä herkkien vahvuuksia tai taitoja arvosteta.

Kymmeniä vuosia työtä herkkien ihmisten kanssa tehnyt psykiatri Juhani Mattila toteaa, että herkkä ihminen haluaa tehdä työnsä kunnolla ja välttää virheitä. Jos esimies on tyytymätön, herkkä syyllistyy. Herkkä ihminen myös reagoi voimakkaasti työpaikan vääryyksiin ja huonoon ilmapiiriin.

- Tärkein suhde on esimieheen. Jos hän on turvallinen ja luotettava, herkän ihmisen pelot ja ahdistus vähenevät, Mattila sanoo.

Joskus psyykkisesti herkkä ihminen pakottaa itsensä töihin, joissa kärsii.

- Vaikka työtehtävä olisi arvostettu, voisiko olla vähemmän ahdistunut toisenlaisissa tehtävissä? Ongelmana on, että tuskin missään työpaikassa voi siirtyä kivuttomasti vähemmän stressaaviin tehtäviin, Mattila pohtii.

Herkkä ihminen kaipaa muita enemmän lepoa ja rauhaa, jotta vireystila säilyy. Hänelle monen asian tekeminen yhtä aikaa voi olla raskasta, koska ärsykkeitä tulee liikaa.

- Viimeistään silloin, jos psyykkiset ja fyysiset vaivat toistuvat ja uupumus alkaa uhata, olisi syytä tehdä kartoitus työolosuhteista ja selvittää, mistä suurin rasitus aiheutuu.