Hinkuyskä saattaa lisääntyä myös Suomessa ennen uutta rokotetta

Tartunnoista valtaosa jää diagnosoimatta.

Hinkuyskä tekee paluuta Euroopassa. Tauti saattaa lisääntyä tulevaisuudessa myös Suomessa, mutta asiantuntija toppuuttelee pelkoja laajasta epidemiasta.

– Hinkuyskä on Euroopassa endeeminen, eli sitä on väestössä koko ajan vaihtelevasti. Suomessa tautia on tänä vuonna todettu jonkin verran enemmän, mutta meidän tietomme eivät viittaa siihen, että epidemia olisi alkamassa, kertoo Turun yliopiston professori Jussi Mertsola.

Suomessa on tänä vuonna diagnosoitu jo yli 300 hinkuyskätapausta, kun viime vuonna niitä oli 165. Mertsolan mukaan on tyypillistä, että todettujen tapausten määrä vaihtelee paljon: viimeisten kymmenen vuoden aikana niitä on ollut vuosittain 200–500.

Lisäksi tilastot valehtelevat aina, koska suurin osa tapauksista jää diagnosoimatta.

– Oireiltaan hinkuyskä sekoittuu helposti muihin tauteihin. Monien tutkimusten mukaan tartuntojen tosiasiallinen määrä on jopa kymmenkertainen, Mertsola kertoo.

Hinkuyskä aiheuttaa viikkoja kestävää, puuskittaista yskää. Suomessa sitä on erityisesti kouluikäisillä ja aikuisilla. Tauti paranee itsestään, mutta pikkuvauvoilla se voi olla hengenvaarallinen ja pitää hoitaa nopeasti.

Rokotteen teho heikkenee koko ajan

Edellisen kerran Suomessa koettiin hinkuyskäepidemia vuonna 2004, jolloin diagnosoituja tapauksia oli 1 600. Muuten Suomi on taudin torjunnassa Euroopan huippua, koska väestö rokotetaan kattavasti.

– Lapsena annetaan perusrokotteet kolmen, viiden ja 12 kuukauden iässä. Tehosteet annetaan neljän ja 14 vuoden iässä. Lisäksi Suomessa ainoana maana maailmassa otettiin vuonna 2012 käyttöön armeijassa annettava tehosterokote. Se on selvästi vaikuttanut siihen, että 20–30-vuotiaiden keskuudessa hinkuyskä on lähes kadonnut.

Nykyisen hinkuyskärokotteen teho kuitenkin heikkenee koko ajan, minkä vuoksi maailmalla kehitetään sille seuraajaa. Mertsola johtaa tutkijaryhmää, joka selvittää osana laajaa eurooppalaista tutkimusta hinkuyskän ja hinkuyskärokotteiden aiheuttamaa immuniteettia. Siitä on apua uuden rokotteen kehittämisessä.

Mertsola korostaa, että nykyinen rokotekin on varsin hyvä ja tarjoaa tehokkaan suojan – mutta vain muutamaksi vuodeksi.

– Rokotteen ongelma on, että sen antama suoja heikkenee: jo viidessä vuodessa se on merkittävästi heikentynyt. Hinkuyskää aiheuttava bakteeri pystyy muuntumaan niin, että se ikään kuin piiloutuu rokotesuojalta. Tällaiset kannat ovat levinneet ympäri Eurooppaa ja erityisesti Yhdysvaltoja, Mertsola selittää.

Äkillistä hinkuyskäepidemiaa ei puhkea, koska osa rokotteesta antaa edelleen suojaa.

– Tauti kuitenkin tulee pikkuhiljaa takaisin. Siksi on tärkeää tutkia immuniteettia ja bakteereja paremmin.

Paluuta tekevään hinkuyskään kehitetään uutta rokotetta

Sadan päivän yskä