Hippos2020-hanke puskee läpi päätöksenteon – kaupunginhallitus takana, vaikka soraääniäkin kuului

Hippos2020-hankkeen täsmennetyt pääperiaatteet hyväksyttiin maanantaina Jyväskylän kaupunginhallituksessa, joka esittää niitä edelleen hyväksyttäviksi kaupunginvaltuustolle. Pääperiaatteisiin kuuluvat huonetilaohjelman luonnos ja luonnos kustannusarviosta, joka sisältää katetun jalkapallostadionin rakentamisen. Rakentamisen kokonaishinta-arvio on pysynyt 200 miljoonassa eurossa, johon sisältyy jalkapallostadion.

Valtuustolle esitetään myös uutena asiana, että kaupunki hankkii vuosittain enintään miljoonalla eurolla liikuntatilojen irtaimistoa sopimuskauden eli 20 vuoden ajan. Kaupungin talouteen sillä ei pitäisi olla vaikutusta, koska kiinteistöveron tuotto onkin noussut merkittävästi: alun perin arvioidusta 500 000 eurosta vuodessa 1,8–2,1 miljoonaan euroon vuodessa.

Vaikka päätöksestä ei äänestetty, siihen jätettiin kolme eriävää mielipidettä. Kaupunginhallituksen jäsen Jukka Hämäläinen (sd.) esitti, että esitys hylätään. Teemu Torssonen (ps.) esitti, että irtaimistohankintojen kriteeriksi lisättäisiin, ettei kiinteistöverotulo voi jäädä puolta miljoonaa euroa pienemmäksi. Tomi Kuosmanen (kd.) esitti, että irtaimistohankintaa koskeva kohta hylätään kokonaisuudessaan.

Kaikki kolme vastaesitystä jäivät ilman kannatusta, joten ne raukesivat. Odotettavaa on, että vastaesityksiä tehdään myös kaupunginvaltuuston käsittelyssä.

Jalkapallostadion tuotiin osaksi Hippos2020-suunnitelmaa viime keväänä ja sen kustannusarvioksi esitettiin noin 15 miljoonaa euroa. Uusimman suunnitelman mukaan jalkapallostadioniin rakennetaan kiinteä katto, jolloin se olisi myös ensimmäinen laatuaan koko maassa. Rakentamisen kustannusten arvioidaan olevan pienemmät, kun rakentamisessa hyödynnetään purettavan Hipposhallin alla olevaa monttua. Osa katsomosta jää maanpinnan yläpuolelle, osa alapuolelle.

4 500 katsomopaikallaan se täyttää Euroopan jalkapalloliitto Uefan kolmoskategorian luokituksen.

 

Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen kertoo, että tässä kategoriassa Hippoksen stadionilla voidaan järjestää paitsi Veikkausliigan pelejä, myös Uefan alaisten pelien eli ensimmäisen, toisen ja jopa kolmannen karsintakierroksen otteluja seurajoukkuekilpailuissa, kuten Eurooppa-liigassa ja Mestarien liigassa. Niin ikään olosuhteet täyttyvät naisten maajoukkueen ja alle 21-vuotiaiden maajoukkueen kilpailuille ja karsinnoille.

– Mikä tekee tästä uniikin ja erityislaatuisen on ympärivuotisuus. Se että voidaan taata täydelliset olosuhteet 12 kuukautta vuodessa, sanoo Auvinen.

Palloliitolle tärkeä asia on myös Keski-Suomen alueellisen valmennuskeskuksen kehittäminen Hippoksella.

– Tämän tyyppiset olosuhteet mahdollistavat pelaajakehityksen unohtamatta paikallisia ja alueellisia tarpeita sekä lasten ja nuorten tarpeita.

Suomessa on parhaillaan vireillä kahdeksan jalkapallostadionhanketta, sekä uusia että peruskorjauksia. Suurin hankkeista on vireillä Kuopiossa, jonne suunnitellaan 8 000 katsomopaikan stadionia. Kansallinen ykkösareena eli Helsingin Olympiastadion valmistuu peruskorjauksesta 2020. Muita stadionhankkeita on vireillä Tampereen Tammelassa, Espoon Tapiolassa, Lahden Kisapuistossa ja Kokkolassa. Myös Turun Veritas Stadionia ja Helsingin Telia 5G Areenaa perusparannetaan ja laajennetaan.

Viime vuosina uusia stadioneja on rakennettu Seinäjoelle ja Vaasaan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .