"Hoitotyön vaikeat eettiset valinnat leveämmille harteille"

Tutkijakaksikko ehdottaa eettisten työryhmien perustamista hoitotyötä tukemaan.

Terveydenhuollon etiikka koskettaa kaikkia – päätöksentekijöistä terveydenhoitoa tekeviin, potilaisiin ja heidän läheisiinsä, toteavat Tampereen yliopiston tutkijat Heikki ja Salla Saxén uudessa Polemia-sarjan kirjassa Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa? Kirjan on kustantanut Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS).

– Hoito ei ole vain teknistä osaamista. Siihen kietoutuu erilaisia maailmankuvia, käsityksiä elämän arvosta ja merkityksistä. Maailmankuvat ovat eri ihmisillä erilaisia. Erot heijastuvat hoitamisen etiikkaan.

Arvot ovat usein pinnan alla, näkymättömissä.

– Arvovalinnat ovat aina osa terveydenhuoltoa, vaikka ne olisivat näkymättömissä. Bioetiikan tärkeitä kysymyksiä ovat terveydenhuollon ammattien vallankäyttö ja valtasuhteet, hoitojen priorisointi, hoidon rajaaminen, abortti, hedelmöityshoidot, elinsiirrot, mielenterveyden määrittely ja lääkehoito, eutanasia, elvyttämiskielto, elinluovutukset ja ihmisen geenien muokkaaminen.

– Eettisiä päätöksiä ei saa jättää yksin hoitavan lääkärin kannettavaksi, vaikka muodollinen päätösvalta onkin lääkärillä. Toisaalta epämuodolliset kahvihuonekeskustelut eivät riitä. Vaikeita eettisiä päätöksiä tulee hoitoyhteisöissä käsitellä avoimesti, erilaisia näkökulmia punniten. Terveydenhuollon yksiköissä voisi käytännössä olla 3–5 henkilökunnan jäsenen muodostama etiikkatiimi. Se voitaisiin kutsua paikalle auttamaan asianosaisia valintojen läpikäymisessä, tutkijakaksikko neuvoo.

Vaihtoehtona on maailmalta hankittu malli:

– Suomeen voitaisiin myös perustaa maa-ilmalla vakiintuneiden käytäntöjen mukaan sairaalabioeetikoiden ammattiryhmä. Uudet ratkaisut voivat vähentää terveydenhuollon ammattilaisten eettistä kuormitusta. Samalla voidaan tuoda esille erilaisia arvonäkökulmia yllättävilläkin tavoilla.