Hovioikeus hylkäsi sijaisvanhempien syytteet lasten nälkiinnyttämisestä

Hovioikeus löysi näyttöä arvioidessaan toisen varteenotettavan mahdollisuuden lasten kasvun hidastumiselle.

Vaasan hovioikeus on hylännyt keskisuomalaispariskunnan saamat syytteet perheeseensä sijoitetun kahden lapsen pahoinpitelystä. Viime vuoden toukokuussa Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi kummallekin sijaisvanhemmalle 50 päiväsakkoa sekä määräsi heidät maksamamaan molemmille lapsille 6 000 euron korvaukset. Koska hovioikeus hylkäsi syytteet, vapautettiin pariskunta sekä rangaistus- että korvausvelvollisuudesta.

Tuomiossaan käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että sijaisvanhemmat syyllistyivät lasten pahoinpitelyyn antamalla heille liian vähän ja liian yksipuolista ruokaa siten, että lasten kasvu hidastui. Oikeus piti tekoja tahallisina ja vakavasti lasten ihmisarvoa loukkaavina. Käräjäoikeuden mukaan sijaisäiti oli myös korvasta kiinni pitäen taluttanut toisen lapsen talon ulko-ovelle ja tönäissyt hänet terassille.

Käräjäoikeudessa vuonna 1969 syntynyttä miestä ja 1973 syntynyttä naista syytettiin myös muun muassa lasten halventavasta nimittelystä, ystävistään eristämisestä ja wc-käyntien rajoittamisesta, mutta niistä oikeus ei löytänyt näyttöä.

Syytteet alusta asti kiistäneet sijaisvanhemmat valittivat tuomiosta Vaasan hovioikeuteen. Hovioikeus huomioi näyttöä arvioidessaan erityisesti lapsista laaditut lääkärinlausunnot. Lausuntojen perusteella hovioikeus piti varteenotettavalla tavalla mahdollisena, että lasten kasvun hidastumista selittää liian vähäisen ravinnon saannin sijasta traumaattisesta lapsuudesta johtuva psykososiaalinen deprivaatio, eli riittämätön psyykkinen ja sosiaalinen kasvuympäristö.

Koska hovioikeudelle jäi näyttöä kokonaisuutena arvioitaessa varteenotettava epäily siitä, että sijaisvanhemmat olisivat jättäneet huolehtimatta lasten riittävästä ja riittävän monipuolisesta ravinnon saannista ja aiheuttaneet kasvun hidastumista, syytteet hylättiin.

Syyte hylättiin myös sijaisäidin väitetyn väkivallan käytön osalta – tapahtuneesta oli vain lapsen ja sijaisäidin kertomukset, ja muun näytön puuttuessa hovioikeus huomioi, ettei lapsen kertomusta voi lähtökohtaisesti pitää sijaisäidin kertomusta uskottavampana.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .