Huovinen muistutti, että yhteistyötä on vaalittava

Peruspalveluministeri, jyväskyläläinen Susanna Huovinen puhui kahdessakin tilaisuudessa Kuopiossa. Hän muistutti, että vahvalla valtakirjalla uutta hallitusta rakentavalla hallitustunnustelijalla on edessään vaativa urakka. Hän muistutti myös, että nyt työnsä päättävä hallitus sai aikaiseksi monta tärkeää uudistusta, jotka hukkuivat talous- ja työllisyyspuheen alle.

Lue alta Huovisen vappupäivänä Kuopion torilla pitämä puhe.

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen puhe vappuna 2015

Arvoisat vapun juhlijat, hyvät toverit!

 

Vappu on meille suomalaisille perinteinen työn, kevään ja opiskelijoiden juhla. Tänä keväänä uskon, että moni meistä toivoo vapun olevan myös toivon ja tulevaisuuden juhla. Kriisitietoisuus on kyllä saavuttanut jo meidät kaikki – ehkä liiankin hyvin. Jotta Suomi voi selviytyä - jotta jokainen meistä jaksaa antaa oman panoksensa yhteisen isänmaan rakentamiseen, tarvitaan kriisitietoisuuden lisäksi myös tulevaisuudenuskoa, luottamusta ja yhteistyötä. Meillä poliittisilla päättäjillä on vakava velvollisuus auttaa ihmisiä näkemään, että tästäkin selvitään. Olemmehan selvinneet niin monesta hankalasta paikasta ennenkin.

Eduskuntavaalit on käyty ja hallitustunnustelija rakentaa vahvalla valtakirjalla maalle uutta hallitusta. Vastuu on suuri. Maamme talous- ja työllisyystilanne on hankala, väestörakenne haastaa palvelujärjestelmäämme ja kiristynyt ilmapiiri ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ulottuu tänne pohjoiseen saakka. Erityistä tarkkuutta vaatii se, että vaikeita säästöpäätöksiä ei maksateta niillä, jotka jo muutenkin ovat ahtaalla. Toivottavasti myös ymmärretään, ettei sopimusyhteiskuntaa ole varaa heittää roskakoriin tässä vaikeassa tilanteessa.  

Vaalivoittajan vastuu on vahva siksikin, että koko hallituskauden olemme saaneet kuulla oppositiosta, miten mikäkin asia olisi tullut hoitaa paremmin, nopeammin ja selkeämmin. Lisäksi on moitittu, miten siihen, tähän ja tuohon on annettu liian vähän rahaa. Alkaa varmasti pikku hiljaa oppositiossa olleillekin selvitä talouslukujen todellinen luonne ja se, että isot uudistukset eivät ole tuosta vain toteutettavia hokkus-pokkus-hommia.

Vaalikeskustelujenkin aikana tuntui usein, että käynnissä oli vaalien sijasta hallituksen haukkujaiset. On toki totta, että liian moni rakenteellinen uudistus jäi valitettavasti toteutumatta - monistakin eri syistä johtuen. Aivan varmasti nyt työnsä päättävällä hallituksella on paljon peiliin katsomista – kuten kaikilla hallituksilla ennen tätä. Silti moni hyvä ja tärkeä asia jäi keskusteluissa aivan liian vähälle huomiolle.

Vaalikauden aikana toteutettiin monia merkittäviä uudistuksia. Perusturvan korotus, nuorisotakuu ja vanhuspalvelulain säätäminen ovat olleet historiallisia saavutuksia vaikeassa taloustilanteessa. Pääomaverotusta on kiristetty ja muutettu kansalaisten toiveiden mukaisesti progressiiviseksi. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja sosiaalihuoltolain uudistukset ovat tuoneet apua niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Kotiapua on tarjottava perheille ilman lastensuojeluasiakkuutta. Kaikki uudistukset tähtäävät ennaltaehkäisevän, matalan kynnyksen ja moniammatillisen avun saamiseen tarvitsijoille mahdollisimman varhain. Uskon, että monet kansalaiset ja päättäjät ovat näiden asioiden tarpeellisuudesta yksimielisiä. Ihan kaikilla hallituspohjilla näitä uudistuksia tuskin olisi silti toteutettu. Nyt toteutettiin.

 

Hyvä vappukansa,

Vaalikentillä saatiin jälleen palautetta, että puolueissa ei ole eroja. On totta, että monissa tavoitteissa puolueet ovat varsin lähellä toisiaan. Eroja alkaa syntyä, kun katsotaan, millaisilla keinoilla puolueet tavoitteisiin haluavat päästä. Lisäksi joissakin asioissa on isojakin näkemyseroja. Esimerkiksi käy sote-uudistus, jossa osa puolueista tuntuu haluavan maahan mahdollisuuden veroeuroilla rahoitettavaan sosiaali- ja terveysbisneksen kasvuun. Me demarit haluamme laittaa kuntoon kaikille tarjottavat julkiset palvelut. Ihmisten terveys ei ole ensisijaisesti bisnes, vaan julkiselle vallalle perustuslainkin mukaan kuuluva vastuu. Tarvitsemme yritysten ja järjestöjen apua palveluiden tuottamisessa jatkossakin, mutta pääosa palveluista tulee myös tulevaisuudessa tuottaa julkisena toimintana.

Puolueiden välillä on eroja myös esimerkiksi näkemyksessä sopeutustarpeen suuruudesta ja toteutustavasta. Jos hyvinvointiyhteiskunnan pitäisi sietää jopa 6 miljardin sopeutukset hallituskauden aluksi, emme voisi puhua enää nykyisenkaltaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Ei kuutta miljardia saada nimittäin kokoon hallintoa rukkaamalla ja tietojärjestelmiä yhteen sovittamalla, kuten jotkut ilmeisesti olettavat.

Kummalliselta on kuulostanut sekin, että esimerkiksi Keskustan verolinja on vaihdellut kovin paljon viimeisen vuoden aikana. Keskustan varjobudjetissa tuloveronkiristyksiä esitettiin, jotta vaihtoehtoon saatiin lisärahaa tärkeille asioille, mutta vaaliohjelmassa kiristystä ei olekaan. Kokonaisuus näyttäisi suurituloisia hyödyttävältä, koska Keskusta haluaa mukaan yrittäjävähennyksen ja lisäksi pörssiosinkojen ja isojen perintöjen verotukseen kevennystä. Toivon, että näiden verojen alennuksille ei haeta tilaa esimerkiksi hyvinvointipalvelujen kehittämisestä. Valtion rahakirstu kun on yksi ja sama; jos jonnekin haluaa lisää, se on varmuudella muualta pois.

Vakavia eroja löytyy myös linjasta suhteessa Euroopan unioniin sekä maahanmuutto- ja ihmisoikeusasioihin. Maailma on yhteinen kotimme ja Eurooppa on se maailman kylä, jossa me suomalaiset elämme. Siksi Eurooppa ei ole jokin kaukainen ja epäkiinnostava asia. Eurooppa on kotipaikkani Säynätsalo ja Eurooppa on Kuopio. Miksi pyrkiä pois sellaisesta, joka on vahvasti osa meitä – niin historiaamme kuin tulevaisuuttammekin.

Ihmisoikeusasioissa olisi hyvä ensin päättää, onko heikomman puolella vai ei. Jos on heikomman puolella, ei voi ummista silmiään oman maamme sisällä olevilta ihmisoikeusongelmilta tai maailmanlaajuiselta hädältä. Nälkää ja köyhyyttä vastaan pitää taistella eikä se tapahdu vappupuheissa, vaan valtion budjetin kautta.

Erilaisen ihmisen, esimerkiksi tänne pohjoiseen muualta tulevan leimaaminen huonoksi uskonnon, ihonvärin tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella puolestaan ei kuulu sivistysvaltion tapaan kohdella toista ihmistä. Valitettavasti emme välttyneet vaalikeskusteluissa näiltäkään puheilta. Poliittisten päätöksentekijöiden vastuuna on näyttää suuntaa ja osoittaa esimerkkiä. Näissä asioissa se on syytä tehdä jämäkästi, sillä vihalla ja pelottelulla ei ole koskaan rakennettu mitään kestävää tai kansakunnan kannalta järkevää.

Puolueiden välillä on eroja ja nämä erot näkyvät käytännön asioissa – myös alkaneella vaalikaudella. Siksi meidän kaikkien on syytä tarkasti seurata, miten julkilausutut tavoitteet toteutuvat.

Me sosialidemokraatit kärsimme vaalitappion. Se on syytä tunnustaa avoimesti ja reilusti. Samalla me haluamme muistaa, että saimme vaaleissa lähes puolen miljoonan suomalaisen tuen. Siksi olemme vakavalla mielellä vastanneet hallitustunnustelijan kysymyksiin. Sosialidemokratia on työn, oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden liike. Mutta me olemme myös ihmisarvon, kansainvälisyyden, suvaitsevaisuuden ja tulevaisuuden liike. Näiden asioiden puolesta olemme myös jatkossa valmiita tekemään työtä. Sisulla ja sydämellä.

 

Hyvät vapunjuhlijat,

Suomen etu on se, että kansalaiset ja päättäjät kykenevät yhteistyöhön. Vain siten olemme selvinneet ja selviämme. Olen saanut ministeripestini aikana kiertää paljon eri puolilla Suomea. Minua jaksaa ilahduttaa se, että moni on huolestunut – ei omasta asiastaan – vaan oman läheisensä, tuttavansa ja työkaverinsa asiasta. Se alleviivaa sitä, että meihin kaikkiin vaikuttaa se, jos isolla osalla kansalaisista ei ole työtä, toimeentulo on puutteellinen tai palvelut eivät pelaa. Niin pieni kansa me olemme ja se on vahvuutemme: ymmärrämme, että lopulta kuka vain meistä voi joskus olla avuntarvitsija.

Vain antamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden löytää oma lahjakkuutensa, vain antamalla kaikille mahdollisuuden olla rakentamassa isänmaata, vain huolehtimalla kaikkien osallisuudesta voimme menestyä myös tulevaisuudessa. Lopetan lainaukseen kummipojaltani, jonka viisaus voisi toimia ohjenuorana kaikille meille. Kummipojalta kysyttiin, mitä se sellainen ministeri tekee. Poika vastasi juhlallisesti: ministeri on henkilö, joka ohjaa eksyneitä lapsia ja aikuisia turvaan. Näin toimimalla emme voi epäonnistua.

Haluan toivottaa kaikille oikein hauskaa vappua!

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .